Blogeja ja kolumneja
29.8.2019 16.30
Kevytautot parantavat liikenneturvallisuutta ja lisäävät nuorten liikkumismahdollisuuksia
Kevytautoja koskeva laki astuu voimaan marraskuun alussa. EU-komissio on odotetusti suhtautunut kriittisesti lakimuutokseen. Komission viime viikolla julkaistun kannan nostamassa keskustelussa on unohtunut lain perimmäinen tarkoitus – lakimuutoksen tarkoituksena on parantaa nuorten liikenneturvallisuutta ja lisätä nuorten itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksia harvaan asutuilla alueilla, joilla joukkoliikenteen palvelutaso on huono. EU-komissio on kannassaan nostanut esille lakimuutoksen ongelmakohtia, mutta se ei estä Suomea halutessaan toteuttamasta kevytautoja koskevia lakimuutoksia.Kevytautouudistus tähtää nuorten liikkumismahdollisuuksien parantamiseen. Uudistus parantaa liikenneturvallisuutta, sillä se korvaa erityisesti mopolla, kevytmoottoripyörällä ja maataloustraktorilla tehtyjä matkoja. Kevytauto on myös selvästi turvallisempaa teknologiaa kuin kevytrakenteinen mopoauto. Vuosina 2011-2015 henkilöautojen ja mopoautojen välisissä onnettomuuksissa kaikki neljä kuolonuhria sekä 72 prosenttia vammautuneista oli mopoautoissa. Myös heikommassa asemassa olevien tienkäyttäjien turvallisuus paranee, sillä henkilöautosta muutoskatsastettavissa kevytautoissa on monia kehittyneitä turvavarusteita – esimerkiksi automaattinen hätäjarrutus vähentää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden vakavia loukkaantumisia ja kuolemia jopa 30-55 prosenttia.
Henkilöautoilla on ollut pakollinen jalankulkijatörmäystesti vuodesta 2011. Vuodesta 2006 lähtien autojen valmistuksessa on otettu huomioon jalankulkijaturvallisuus auton keulan muotojen ja materiaalien suunnittelussa. Nopeusrajoitetun kevytauton turvallisuusominaisuudet sen vaihtoehtoihin nähden korostuvat Suomen kaltaisessa maassa, jonka pitkän ja pimeän talvikauden aikana sää- ja keliolosuhteet ovat haastavat.
Uudistus alentaa nuorten liikkumiskustannuksia, sillä kevytauton hankinta- ja ylläpitokustannukset on mopoautoa edullisempi. Lisäksi saman ajoneuvon käyttöä voidaan kotitaloudessa jatkaa muutoskatsastuksen jälkeen nuoren kuljettajan täytettyä 18 vuotta. Kevytautojen säännellyt päästöt ovat selvästi mopoautoja pienemmät henkilöautojen tiukkojen päästövaatimusten johdosta. Autolla tehtävän nuorten saattoliikenteen tarpeen väheneminen pienentää osaltaan hiilidioksidipäästöjä.
Komissio nostaa kannanotossaan esille erityisesti ajokorttidirektiivin soveltamiseen ja traktoreille tarkoitetun ajoneuvoluokan vaatimuksiin liittyviä ongelmia. Nämä näkökulmat tuotiin esille myös komission viime vuoden kirjelmässä, mutta liikenne- ja viestintäministeriö katsoi, että ne eivät edellytä lakiluonnokseen muutoksia. Lakimuutos vietiin viime lokakuussa eduskuntaan ja se hyväksyttiin joulukuussa 2018 eduskunnassa lähes yksimielisesti (äänin 167-12).
Komission määrätietoinen kanta johtanee joihinkin asetuksia koskeviin muutoksiin ja se voi aiheuttaa muutostarpeita myös jo hyväksyttyihin lakeihin. Lakeihin ja säädöksiin tehtäviä muutoksia voisivat olla esimerkiksi vetokoukkuvaatimus, matkustajamäärän rajoittaminen ja kevytauton ajokorttiluokan muutos. Komission menettelyä voidaan myös arvostella. Komission olisi tullut jo aiemmin kevytautoa koskevia lakien notifikaatiovaiheessa ilmaista kantansa siinä muodossa kuin se nyt lakia täydentävien asetusten notifioinnissa, vain kaksi kuukautta ennen lain voimaantuloa, kantansa lausui.
Komission kanta traktoriluokan soveltamisen ongelmista kevytautoille ontuu, siellä EU-lainsäädäntö sallii muun muassa Ruotsissa käytössä olevan ns. A-traktorien ajoneuvoluokan. Kevytautot ovatkin tavallaan modernisoitu ja turvallisempi versio Ruotsin A-traktoreista.
Komissio esittää kirjelmässään myös huolensa lakimuutoksen vaikutuksista mopoautojen (L6e-ajoneuvojen) sisämarkkinan kehitykseen. Suomen merkitys EU:n mopoautomarkkinaan on marginaalinen. Euroopassa niiden tärkeimmät markkina-alueet ovat Ranska, Italia ja Espanja. Mopoautojen markkina on EU:ssa pieni verrattuna mopo-, moottoripyörä- tai henkilöautomarkkinaan. Euroopassa on arvioitu olevan noin 350 000 kevyttä nelipyörää. Niitä ensirekisteröitiin vuonna 2012 uusina noin 17 000, joista noin 11 000 rekisteröitiin Ranskassa. Näissä maissa mopoautojen kuljettajat ovat tyypillisimmin ajokortittomia maaseudulla asuvia aikuisia, joilla ei ole käytettävissään soveltuvia joukkoliikennepalveluja. Suomessa mopoautojen käyttäjäkunta poikkeaa selvästi muista EU-maista. Mopoautojen käyttäjät ovat Suomessa pääosin nuoria 15–17-vuotiaita nuoria ja eniten mopoautoja käytetään pienissä maakuntakaupungeissa ja maaseudulla.
Komission kannanotto on myös sikäli erikoinen, että aiemmin jo vuonna 2017 komissio on todennut, että nopeudeltaan rajoitetut ajoneuvot hyväksytään kansallisten sääntöjen mukaisesti. Suomessa on aika ajoin noussut esille tarve valmistella nopeudeltaan rajoitetut henkilöautot salliva lainsäädäntö, joka mahdollistaisi nuorille liikkumisen vaihtoehdon mopojen, mopoautojen ja maataloustraktorien rinnalle. Asia nousi esille jo Merja Kyllösen ja Paula Risikon ministerikaudella, mutta tuolloin EU:n kanta lainsäädäntöön jäi selvittämättä. EU-parlamenttikaudellaan vuonna 2017 parlamentin jäsen Merja Kyllönen teki nopeusrajoiteutuista autoista kirjallisen kysymyksen komissiolle. Komissaari Elżbieta Bieńkowska totesi heinäkuussa 2017 vastauksessaan, että "jäsenvaltiot voivat rajoittaa ajoneuvojen nopeutta. Nopeudeltaan rajoitetut ajoneuvot hyväksytään kansallisten sääntöjen mukaisesti ja niitä koskevien lakien hyväksyminen ja täytäntöönpano kuuluvat jäsenvaltioiden vastuualueeseen.”