Liikenneturvallisuus paranee autokannan uusiutuessa  

Tieliikenteen turvallisuus on Suomessa kehittynyt myönteiseen suuntaan viime vuosina. Vuonna 2023 liikenteessä kuolleita (196) ja loukkaantuneita (3 626) oli ennakkotiedon mukaan vähemmän kuin koskaan aikaisemmin (Tilastokeskus). Liikenneturvallisuutta ovat parantaneet viime vuosikymmeninä myös autojen kehittyneet turvallisuusominaisuudet. Uudenlaiset aktiiviset ja passiiviset turvalaitteet ovat vähentäneet henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrää ja lieventäneet onnettomuuksien seurauksia.

Aalto-yliopiston tutkimuksen (2010) mukaan ajoneuvotekniikan turvallisuuskehitys vuosina 1995-2010 on ollut nopeaa. Uudemmat autot arvioitiin tutkimuksessa menetelmästä riippuen keskimäärin 10–50 % kymmenen vuotta vanhempia automalleja turvallisemmiksi.Viime vuosikymmeninä liikenneturvallisuutta ovat parantaneet muun muassa automaattiset turvavyön kiristimet, turvatyynyt ja lukkiutumattomat jarrut.

Turvallisuuskehitys on jatkunut nopeana myös 2010-luvulla, ja teknologian kehitys on viime vuosina painottunut erityisesti aktiivisiin turvavarusteisiin. Onnettomuustietoinstituutin vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan uusimmat autot tarjoavat kuljettajalleen keskimäärin 10–20 prosenttia paremman suojan kymmenen vuotta vanhempiin autoihin verrattuna. Norjalaisen liikenteen tutkimuslaitoksen (Transportøkonomisk institutt) tutkimuksen mukaan riski loukkaantua vakavasti on uusissa autoissa noin 40 prosenttia alempi kuin kymmenen vuotta vanhoissa autoissa. 

Autojen turvallisuutta ovat viime vuosina parantaneet erityisesti ajovakauden hallintajärjestelmä (ESC), automaattinen hätäjarrutus, törmäysenergiaa vaimentavat turvakorirakenteet, jarruassistentti ja jalankulkijoiden turvallisuutta parantava turvatyyny. Uusissa autossa on usein monia kuljettajaa avustavat sovelluksia, kuten kaistavahti, mukautuva nopeudensäätöjärjestelmä sekä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tunnistusjärjestelmä. 

Uusiin ajoneuvoihin on ajoneuvojen turvallisuusasetuksen muutoksen myötä tulossa pakollisiksi varusteiksi useita uusia aktiivisia turvavarusteita, kuten esimerkiksi automaattinen hätäjarrutus ja hätätilanteiden kaistanpitojärjestelmä. Yleisimpien autojen turvavarusteiden määritelmiä on koottu tiiviseen sanastoon.

Henkilöautojen keski-ikä on Suomessa kasvanut jo 13,2 vuoteen. Valtioneuvoston vuonna 2022 hyväksymä liikenneturvallisuusstrategiaa ohjaa nollavisio, jonka mukaisesti kenenkään ei tarvitsisi liikennemuodosta riippumatta kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös ajoneuvokannan nuorentamista, jolloin uusi turvallisempi ajoneuvotekniikka yleistyisi autokannassa nykyistä nopeammin.