Autoalan termistöä

EVAP

EU-kulutus

EU-kulutus on NEDC tai WLTP-testin avulla mitattu auton standardoitu kulutus. Normaali auton käyttö poikkeaa usein direktiivin mukaisista simuloiduista laboratoriotesteistä, joiden tarkoituksena on tuottaa keskenään vertailukelpoisia mittaustuloksia. Esimerkiksi NEDC-mittauksessa ainoastaan ajoneuvon käytölle testauksen aikana välttämättömät laitteet saavat olla toiminnassa ja ulkoiset olosuhteet on vakioitu. Todellisessa ajotilanteissa auton kulutukseen vaikuttavat huomattavasti esimerkiksi kuljettajan ajotapa, vallitsevat ajo-olosuhteet, auton kuormaus sekä renkaiden kunto ja auton huolto.

Euro-päästöluokat

Euro-päästöluokitukset määrittävät autolle hyväksyttävän päästötason EU-alueella. Päästöluokitukset koskevat säänneltyjä päästöjä, eli hiilivetyjen (HC), hiilimonoksidin (CO), typen oksidien (NOx) sekä hiukkaspäästöjen (PM) määrää.

FCM

FCM-vaatimus (On-Board Fuel and energy Consumption Monitoring, OBFCM) astuu henkilöautoille voimaan vuoden 2020 alussa uusille ajoneuvotyypeille ja vuoden 2021 alussa ensirekisteröinneille. FCM-vaatimus edellyttää, että autossa on polttoaineenkulutusta ja energiankulutustietoja mittaava ja tallentava OBFCM-järjestelmä. Vaatimus koskee ainoastaan nestemäisellä polttoaineella kulkevia autoja (bensiini, diesel/biodiesel, uusiutuva diesel). OBFCM-järjestelmän toiminta tarkistetaan tyyppihyväksynnän yhteydessä. Järjestelmän antamat arvot saavat poiketa enimmillään 5 prosenttia polttoaineen hiilisisällön mukaan lasketusta arvosta. OBFCM-järjestelmä tallentaa energiankulutustietoja ajoneuvossa jo olevia laitteistojen, kuten moottorinohjausyksikön (ECU) tuottamilla tiedoilla.

Huoltokampanja

Huoltokampanjalla tarkoitetaan valmistajan tekemää vapaaehtoista auton huollon yhteydessä suoritettavaa kampanjaa. Huoltokampanjan avulla voidaan esimerkiksi parantaa auton ominaisuuksia tai päivittää ohjelmistoja. Katso myös takaisinkutsu ja takaisinveto.

Hiilidioksidipäästöt (CO₂)

Hiilidioksidia syntyy auton polttoaineena toimivien hiilivetyjen (esimerkiksi bensiini, maakaasu ja diesel), etanolin ja biokaasun palamistuotteena. Katso kohta päästöt.

Hiukkaspäästöt (PM)

Moottorissa syntyy hiukkaspäästöjä, mikäli polttoaine ei ehdi sekoittua kokonaan ilman kanssa ennen syttymistä. Esimerkiksi dieselmoottorissa ja suorasuihkutusta käyttävässä bensiinimoottorissa mikroskooppisen pienet polttoainehiukkaset eivät välttämättä pala täysin, jolloin syntyy hiukkaspäästöjä. Hiukkaspäästöjä syntyy myös eri ajoneuvojen jarruista ja renkaista. Katso kohta päästöt.

Hiukkassuodatin

Hiukkassuodatin poistaa pakokaasuista hiukkaspäästöjä.

ISC (In-Service Conformity Test)

Uusille henkilöautoille 1.9.2019 ja uusille pakettiautoille 1.9.2020 alkaen edellytettävä käytönaikaista vaatimustenmukaisuutta koskeva menettely (In-Service Conformity Test ISC). ISC edellyttää, että autonvalmistaja tekee päästömittauksia myös osalle liikenteessä olleista autoista viiden vuoden tai 100 000 ajokilometrin iässä.

Hybridiauto

Hybridiauto käyttää useampaa voimanlähdettä auton liikuttamiseen. Tällä hetkellä hybridiauto on vakiintunut tarkoittamaan polttomoottorin ja sähkömoottorin yhdistelmällä liikkuvaa autoa. Hybridiautoista on olemassa myös ladattavia suuremmalla akkukapasiteetilla varustettuja versioita, joilla on mahdollista ajaa myös pidempiä matkoja pelkän sähkön avulla.

NEDC

New European Driving Cycle. Tarkasti määritelty direktiivin mukainen laboratoriossa suoritettava testisykli, jota on käytetty henkilöautojen päästö- ja kulutustason mittaukseen vuoden 2018 syyskuuhun asti ja pakettiautojen mittaukseen syyskuuhun 2019 asti.

Päästöt

Pakokaasupäästöt koostuvat polttoaineen palamistuloksena syntyvistä hiilidioksidipäästöt ja epätäydellisen palamisen seurauksena muodostuvista yhdisteistä, joiden enimmäismäärälle on laissa yläraja (ns. säännellyt päästöt). Hiilidioksidipäästöjen määrä on suoraan verrannollinen auton polttoaineenkulutukseen ja polttoaineen hiilisisältöön. Säännellyt päästöt ovat häkä- (CO), hiilivety- (HC), typen oksidi- (NOx), ja hiukkaspäästöjä (PM).

Euroopassa pakokaasupäästöjen enimmäismäärää säännellään ns. Euro-päästöluokituksella. Mitä alemmaksi säänneltyjä päästöjä pyritään laskemaan, sitä vaikeampaa on samanaikaisesti vähentää polttoaineenkulutuksesta suoraan riippuvia hiilidioksidipäästöjä. Jotta saadaan säännellyt päästöt mahdollisimman alas, ei moottoria voida käyttää optimitehoalueella, mikä johtaa usein hiilidioksidipäästöjen kasvuun. Haasteista huolimatta teknologia molempien päästölajien vähentämiseksi on viime vuosina kehittynyt nopeasti.

Autoalan Tiedotuskeskuksen sivu elinkaaripäästöistä

Taulukko Euro-päästöluokituksista ja niiden yleistymisestä

RDE-mittaus

Real Driving Emissions. Ajossa siirrettävillä päästömittauslaitteilla (PEMS) suoritettava mittaus, joka täydentää laboratoriomittauksia. RDE mittaa typen oksidien ja hiukkaspäästöjen määrää pakokaasuissa. RDE-mittauksen raja-arvoina sovelletaan vallitsevan Euro 6 -päästöstandardin mukaisia arvoja, joihin sovelletaan korjauskerrointa (CF). Typen oksidien raja-arvot ovat vuosina 2017-2020 2,1 kertaa laboratoriomittausta suuremmat, sillä tien päällä tehtävää mittausta ja sen olosuhteita ei voida vakioida ja mittaukseen sisältyy laitteistoon ja monitorointiin liittyviä epätarkkuuksia. Kerroin laskee 1,43:een vuoden 2021 alusta alkaen ensirekisteröitävissä autoissa. Hiukkaspäästöjen mittauksessa sovellettava korjauskerroin on 1,5.

Lisätietoja RDE-mittauksesta

Sähköauto

Sähköauto käyttää nimensä mukaisesti sähköenergiaa auton voimanlähteenä. Energiatehokas sähköauto tuottaa paikallispäästöjä ainoastaan renkaiden ja jarrujen pienhiukkaspäästöjen muodossa. Sähköauton hiilidioksidipäästöt riippuvat voimakkaasti valitusta sähköntuotantotavasta – vaihteluväli on ydinvoiman muutamasta grammasta hiilivoiman noin 150 grammaan kilometrille.

Typen oksidipäästöt (NOx)

Typen oksideja syntyy korkeassa lämpötilassa, jolloin ilmassa oleva typpi ja happi reagoivat keskenään. Täten moottorin tehokkuuden parantuessa moottorin tuottamien typen oksidien määrä tyypillisesti kasvaa. Typen oksideja voidaan poistaa pakokaasuista tehokkaasti esimerkiksi kolmitoimikatalysaattorin, SCR-järjestelmän ja NOx-loukun avulla. Katso kohta päästöt.

Takaisinkutsu

Takaisinkutsut liittyvät auton turvallisuuteen tai ympäristöasioihin. Lähtökohtaisesti takaisinkutsuun johtava vika tai puute on sellainen, että se johtaisi määräaikaiskatsastuksessa ajoneuvon hylkäykseen. Suomessa takaisinkutsukampanjoiden toteutumisesta huolehtii liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Katso myös huoltokampanja ja takaisinveto.

Takaisinveto

Takaisinvetoja ei ole käytännössä olemassa autoteollisuudessa. Termillä viitataan tilanteeseen, jossa tuote vedetään takaisin markkinoilta siinä huomattavan ilmenneen vian tai haitan vuoksi. Näin voidaan toimia esimerkiksi elintarviketeollisuudessa tai leluteollisuudessa. Katso myös huoltokampanja ja takaisinkutsu.

Torque vectoring

Torque vectoring tarkoittaa teknologiaa, jossa kääntyessä moottorin tuottamaa voimaa annostellaan enemmän ulkokaarteen puoleiselle renkaalle tai renkaille. Ulkokaarteen renkaat kulkevat kaarteesta johtuen pidemmän matkan ja niillä on painonsiirtymästä johtuen parempi pito. Voiman annostelulla voidaan auttaa auton kääntymistä, sillä renkaan ja auton massakeskipisteen välille muodostuu kääntymistä avustava momentti. Termille ei ole varsinaista suomenkielistä vastinetta.

Vetyauto

Vetyauto käyttää sähkömoottoreita auton liikuttamiseksi, mutta sen energiavarastona toimii akuston sijaan vety. Vedyn sisältämä energia muutetaan sähköksi polttokennon avulla, jolloin vedyn palamistuotteena syntyy ainoastaan vettä.

WLTP

Worldwide harmonized Light vehicles Test Procedure. Uusi tarkasti määritelty laboratoriossa suoritettava testisykli, joka kuvaa aiempaa NEDC-sykliä tarkemmin käytännön ajossa syntyviä kuormituksia. WLTP-testiä käytetään vuodeta 2017 alkaen uusien autojen tyyppihyväksynnässä päästö- ja kulutustason mittaukseen. WLTP-syklin käyttöönotto nostaa autojen mitattuja kulutuslukemia ja hiilidioksidipäästöarvoja keskimäärin 20-30 prosenttia. Katso myös RDE-mittaus.