Teknologiset muutokset

Vaihtoehtoisista käyttövoimista erityisesti liikenteen sähköistyminen vaikuttaa merkittävästi tulevaisuuden liikennejärjestelmään. Sähkön käyttö liikenteessä muuttaa muun muassa polttoaineiden jakeluinfrastruktuuria ja lataamisen ajankäyttö vaikuttaa auton käyttötapoihin. Tulevien vuosien aikana akkuteknologian kehitys voi lyhentää merkittävästi latausaikoja, mutta jatkossakin sähkökäyttöisille autoille on tarpeen varata pitkäaikaisen latauksen mahdollisuuksia. Tulevaisuuden käyttövoimista sähkön lisäksi polttokennot ja vety sekä biolpolttoaineet tuovat yleistyessään uusia mahdollisuuksia vähähiiliseen polttoaineeseen siirtymisessä ja säänneltyjen päästöjen vähentämisessä.

Jakamistalouden ja digitalisaation luomien uusien mahdollisuuksien on ennakoitu muuttavan tulevaisuudessa huomattavasti autojen omistamiseen ja käyttöön liittyviä palveluja sekä auton käyttötapoja. Yhteiskäyttöinen auto voidaan ottaa käyttöön aikaperusteisesti ja sen käyttöä voidaan joustavasti jatkaa tai lyhentää tarpeen mukaan.

Verkottuminen (connectivity) ja digitalisaatio ovat viime vuosina nousseet autoteollisuuden tärkeimmäksi muutostrendiksi. Autonomisten autojen ensimmäisenä kehitysaskeleena ne avaavat tietä automaattisen liikennejärjestelmän kehittämiselle.

Automaattinen ajoneuvo toimii itsenäisesti mutta ei ole yhteydessä muihin ajoneuvoihin tai infrastruktuuriin. Verkottunut ajoneuvo (connected vehicle) puolestaan jakaa informaatiota muiden ajoneuvojen (V2V) tai infrastruktuurin (V2I) kanssa. Autonominen ajoneuvo on automaattinen ajoneuvo, joka jakaa informaatiota muiden ajoneuvojen (V2V) kanssa tai infrastruktuurin (V2I) kanssa.

Yhdysvalloissa kansallinen autoalan organisaatio SAE (Society of Automotive Engineering) on määritellyt automatisaatio kehityksen viitenä tasona. Autonomian tasolla 0 kuljettaja vastaa kaikista ohjaustoiminnoista. Automaation tasolla 1 ajoneuvossa on kuljettajaa avustavia laitteita. Myös osittaisen automaation tasolla 2 kuljettajan rooli on vielä merkittävä, vaikka järjestelmä huolehtiikin jo osittain nopeudenhallinnasta ja ohjaamisesta. Tasoilla 3–5 järjestelmällä on kasvava vastuu ajoympäristön huomioimisesta ja dynaamisista ajotehtävistä.

Autonomian asteet 0–5 SAE-standardissa J3016. Kuva on muokattu lähteestä SAE 2015 (Society of Automotive Engineers).

EU:n verkottuneen ja älykkään liikenteen C-ITS-strategiassa tavoitteena on nopeuttaa autonomisen liikenteen edistämistä Euroopassa ja tasoittaa tietä autonomisten ajoneuvojen ja infrastruktuuriin liittyville standardeille. Autonomisten autojen on ennakoitu yleistyvän liikenteessä 25–30 vuoden aikajänteellä ajoneuvokannan uusiutuessa ja automatisaatiota tukevan infrastruktuurin kehittyessä. Autonomisten ajoneuvojen kehityksen on arvioitu parantavan merkittävästi liikenneturvallisuutta ja vähentävän liikenteen ympäristövaikutuksia, mutta autonomisten ominaisuuksien siirtäminen testiympäristöstä monimutkaiseen liikenneympäristöön edellyttää monia infrastruktuuriin ja lainsäädäntöön liittyvä muutoksia. Autonomisten ajoneuvojen hyötyjen kapasiteetin kasvun ja liikenneturvallisuuden paranemisen kannalta on ennakoitu olevan merkittäviä vasta kun noin puolet ajoneuvoista on autonomisia.

Uusi teknologia mahdollistaa uudentyyppisten yksityisen ja julkisen liikenteen palveluja yhdistävien liikennepalvelujen tarjonnan. Uudenlaisissa liikkumispalveluissa voidaan yhdistää olemassaolevia joukkoliikennepalveluja ja yhteiskäyttöauton palveluja, kaupunkipyöriä ja liityntäpysäköintiä erilaisia matkaketjuja yhdistäviksi palveluiksi. Liikkumispalveluilla voidaan tarjota saumattomia liityntäyhteyksiä eri kulkutapojen välillä. Uudentyyppisiä eri kulkutapoja yhdistäviä palveluja on kutsuttu ns. viidenneksi kulkutavaksi, joka murtaa perinteisen kulkutapa-ajattelun yhdistämällä neljä perinteistä kulkutapaa – jalankulku, pyöräily, joukkoliikenne, henkilöauto – yhdeksi saumattomaksi liikennepalveluksi.