Autoalan huoli käytettyjen autojen tuonnin kasvusta on aito
Autoverotuksen takia EU:n sisämarkkinoiden toiminta on kääntynyt Suomea vastaan, kirjoittavat Tero Kallio ja Hanna Kalenoja Kauppalehdessä.
Autoverotuksen takia EU:n sisämarkkinoiden toiminta on kääntynyt Suomea vastaan. Tuontiin kannustaa käytettynä tuotujen autojen uutta autoa helläkätisempi verokohtelu. Uuden auton autovero voidaan periä oikein, koska auton ja lisävarusteiden arvo on tarkalleen tiedossa. Käytetyn auton arvonmäärityksessä sovellettava epävarmuusvähennys ja lisävarusteiden puuttuminen arvonmäärityksestä on johtanut tilanteeseen, jossa uuden auton verotus on käytettynä tuotua kireämpää.
Kaikki autoveromaat, muun muassa Hollanti (viime vuonna yli 200 000 käytettynä tuotua autoa) ja Irlanti (viime vuonna yli 100 000 käytettynä tuotua autoa), painivat arvonmääritysongelmien kanssa. Autoala on ehdottanut korjaussarjaksi autoveron alentamista ja epävarmuusvähennyksestä luopumista.
Käytettyjen autojen tuonti vesittää Suomessa autoverotuksen ympäristöohjausta. Autoveron laskentatapa kannustaa tuomaan erityisesti suuripäästöisiä ja -kokoisia korkean autoveron autoja, joissa verohyöty on suurin. Käytetyt autot verotetaan aina käyttöönottonsa aikaisella verotasolla.
Autoveroa on keski- ja suuripäästöisillä autoilla vuosien varrella nostettu – näin ennen veromuutoksia käyttöönotettuja autoja verotetaan aiemmilla alemmilla verotasoilla. Käytettynä tuotujen autojen CO2-päästöt ovat keskimäärin 148 g/km, kun ne uutena hankituilla ovat 118 g/km.
Tänä vuonna maahan on tuotu käytettynä jo 2,5-kertainen määrä yli 160 g/km päästötason autoja kuin niitä on hankittu uutena. Tuonnin top 20 -lista vilisee kalliita automalleja, joita meillä ei korkean autoveron takia juurikaan uutena myydä.
Pääkirjoituksen näkemys käytettyjen autojen tuonnin hyödyistä on kyseenalainen. Vaikka kuluttajat ja käytettyjen autojen tuontiin erikoistuneet liikkeet lyhyellä aikavälillä hyötyisivätkin tuonnin veroedusta, se ei silti tee verokannusteesta yhteiskuntataloudellisesti perusteltua. Käytettyjen autojen maahantuonti on oire autokantaa ikäännyttävästä autoverosta.
Autovero kuristaa uusien autojen kysyntää, jolloin kotimarkkinan vaihtoautovalikoima ei uusmyynnin kautta kasva ja tyhjiö täyttyy ulkomailta. Suomalaiset ostivat viime vuonna käytettyjä autoja ulkomailta yli 800 miljoonan euron arvosta. Summa – tai edes osa siitä – hyödyttäisi kotimaassa työllisyyttämme ja kansantalouttamme enemmän kuin ulkomaille kannettuna. Päästöjen kasvu ja arvonlisäveromenetykset tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.
Ilman autoveroa autokauppamme voisi vielä pärjätä hintakilpailuissa EU:n sisämarkkinoilla. Autoverotus vetää kuitenkin maton jalkojen alta tarjoamalla veroedun käytettynä tuoduille autoille.
Verotuksen tulisi tukea eikä heikentää kotimaisen elinkeinoelämän edellytyksiä. Uusien autojen kysynnän taantuminen lamavuosien tasolle näkyy autokaupassa kannattavuuden heikentymisenä, yt-neuvotteluina ja toimipaikkaverkon harvenemisena. Asian esille nostaminen ei ole turhaa parkumista.
Tero Kallio
toimitusjohtaja, Autotuojat ja -teollisuus ry
Hanna Kalenoja
erityisasiantuntija, Tieliikenteen Tietokeskus