Taustaa kevytautoista

Kevytauto on nopeusrajoitettu henkilöauto

Kevytautoja koskeva lakimuutos hyväksyttiin tammikuussa 2019 ja lakimuutosten piti alun perin astua voimaan 1.11.2019. EU-komissio esitti vuosina 2018 ja 2019 antamissa lausunnoissaan kantansa siitä, että kevytautoihin tulisi soveltaa ajokorttidirektiiviä. Näin ollen eduskunta siirsi lakien voimaantuloa vuodella marraskuulle 2020. Lisäajan tavoitteena oli, että lakeihin ehditään valmistelemaan tarvittavat muutokset talven ja kevään aikana. Elokuussa 2020 hallitus päätyi kumoamaan lait, sillä komission kanssa käydyissä neuvotteluissa ei löydetty ratkaisua ajokorttidirektiivin soveltamiseen kevytautojen ajo-oikeussääntelyssä.

Kevytautoilainsäädäntö olisi mahdollistanut sen, että kevytautoksi muutoskatsastettu henkilöautoa, jonka maksiminopeus on rajoitettu 60 kilometriin tunnissa, saisi kuljettaa mopoauton ajamiseen oikeuttavalla ajo-oikeudella. Kuljettajan täytettyä 18 vuotta ja suoritettua B-kortin nopeudenrajoitin voitaisiin purkaa ja samaa ajoneuvoa voisi käyttää liikenteessä muiden henkilöautojen tapaan.

Kevytautoja koskevat rajoitukset

Kevytautoksi muutettavan henkilöauton olisi tullut olla ensirekisteröity vuonna 2015 tai sen jälkeen. Ikärajauksella on haluttu varmistua siitä, että turvavarustelu on kattava. Ikärajauksen takia kaikissa kevytautoissa on ajonvakautusjärjestelmä (ESC), joka on ollut pakollinen kaikissa henkilöautoissa vuodesta 2014. ESC:n on havaittu vähentävän suistumisonnettomuuksia noin 60 prosentilla. ESC on viime vuosikymmenen aikana tärkein liikenneturvallisuutta parantanut yksittäinen ajoneuvotekniikan innovaatio.

Erityisen tärkeä turvavaruste muiden tielläliikkujien näkökulmasta on automaattinen hätäjarrutus. Se on saatavissa jo noin 70 prosenttiin pienistä A- ja B-segmentin autoista, joita kevytautot pääsääntöisesti tulevat olemaan. Euroopan parlamentti on linjannut, että automaattinen hätäjarrutusjärjestelmä on lähivuosina tulossa pakolliseksi varusteeksi kaikkiin uusiin henkilöautoihin – ja siten myös kevytautoihin.

Jokainen markkinoille tuleva uusi henkilöautomalli käy läpi törmäystestit, jotka mittaavat kolariturvallisuuden lisäksi jalankulkijan turvallisuutta törmäystilanteissa. Testit ohjaavat henkilöautojen tuotekehitystä ja testivaatimukset kiristyvät turvateknologian kehittyessä. Mopoautoissa, maataloustraktoreissa tai mopoissa ei ole sen paremmin kolaria ehkäiseviä varusteita kuin törmäystilanteissa energiaa sitovia turvakorirakenteitakaan. Esimerkiksi vuonna 2015 mopoautot joutuivat 20 kertaa henkilöautoa useammin henkilövahinkoon johtaneeseen onnettomuuteen suhteessa ajettuihin kilometreihin. 

Ajo-opetusta nuoren tarpeiden mukaan

Mopoautokorttiin vaaditaan nykyisin neljä teoriatuntia opetusta ja ajokokeen suorittaminen. Ajokokeen menestyksekäs suorittaminen edellyttää käytännössä ajoharjoittelua, joten vaikka ajotunnit eivät ole pakollisia, vain harvoin mopoautokortin voi suorittaa ilman autokoulusta hankittuja tai opetusluvalla suoritettuja ajotunteja. 

Lain hyväksynnän yhteydessä edellytettiin selvitystä uudistuksen vaikutuksista vuoden 2021 loppuun mennessä. Kevytautoja koskevia ajo-oikeusvaatimuksia voidaan siis tarvittaessa arvioida uudelleen lähivuosien aikana, jos ajo-opetuksen määrän lisäämiselle on tarvetta. 

Kevytautojen määrän on arvioitu jäävän pieneksi

Kevytautoja on arvosteltu siitä, että ne yksipuolistavat nuorten liikkumista ja vievät matkustajia muun muassa joukkoliikenteestä ja pyöräilystä. Nuoret käyttävät liikennetutkimusten mukaan monipuolisesti eri kulkutapoja ja liikkuvat usein jalan ja pyörällä. Tutkimukset eivät anna viitteitä siitä, että nuorten monimuotoinen kulkutapajakauma muuttuisi, vaikka kevytauto olisi yksi kulkutapavaihtoehto. Kevytautojen on arvioitu korvaavan ensisijaisesti mopoilla, kevytmoottoripyörillä ja mopoautolla tehtyjä matkoja. Saattoliikenne eli henkilöauton matkustajana kulkeminen, on ylivoimaisesti suosituin kulkutapa nuorten omassa elinpiirissään tekemillä matkoilla. Kevytauton onkin arvioitu vähentävän ensisijaisesti autolla kyyditsemisen määrää. Kevytautojen määrän on arvioitu jäävän 0,5–1,5 prosenttiin Suomen henkilöautokannasta.