Henkilöautojen tulevaisuuden käyttövoimat

- tiekartta vuoteen 2040

Autotuojat ja -teollisuus ry ja Autoalan Keskusliitto ovat laatineet tiekartan, jossa kuvataan eri käyttövoimien tulevaa kehitystä. Tavoitteena on ollut  muodostaa autoalan perusteltu näkemys vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymisnopeudesta tulevien vuosikymmenten aikana. 

Autoalan käyttövoimatiekartta kuvaa ennakoitavissa olevan teknologian kehityksen, lainsäädäntö- ja ohjaustoimien sekä kulutustottumusten muutoksiin perustuvaa eri käyttövoimien kehitystä tulevien vuosien aikana. Tavoitteena on ollut luoda ennuste uusien käyttövoimien yleistymiselle eri ajoneuvoluokissa. Kehityspolku kuvaa nykyisiin ohjaustoimiin ja teknologian kehitykseen perustuvaa kehityskulkua.

Säänneltyjä päästöjä koskevien päästöraja-arvojen lisäksi henkilö-, paketti- ja kuorma-autoille on asetettu valmistajia koskevia sitovia hiilidioksidipäästöjen tavoitearvoja. Niiden vaikutus ajoneuvotekniikan ja käyttövoimavalikoiman kehitykseen on ratkaisevan tärkeä. Henkilö- ja pakettiautojen autojen vuosia 2025–2030 raja-arvot hyväksyttiin vuonna 2019 ja niiden ensimmäinen tarkistus on tarkoitus tehdä jo vuonna 2021. Kuorma-autoille vuosia 2025 ja 2030 koskevat päästörajat asetettiin ensimmäisen kerran vuonna 2019. Linja-autokaluston kehitystä sääntelee myös julkisten ajoneuvohankintojen ympäristövaatimuksia sääntelevä direktiivi.

Käyttövoimaennusteen mukaan käyttövoimapaletti laajenee hallitusti vaiheittain, eikä odotettavissa ole nopeaa markkinoiden muutosta, joka vaikuttaisi merkittävästi esimerkiksi autojen jälleenmyyntiarvoihin. Automarkkinoiden muutos näkyy kotitalouksille ja yrityksille siten, että kun vielä viime vuosikymmenellä käyttövoimavaihtoehtoja oli vain muutama, kuluvalla vuosikymmenellä valikoimassa on useita mahdollisia polttoaine- ja käyttövoimavaihtoehtoja.

Ennusteen mukaan noin 40 prosenttia uusista henkilöautoista ja noin 17 prosenttia pakettiautoista olisi vuonna 2025 ladattavia. Vuonna 2030 sähköautojen osuus uusista henkilöautoista on noin 54 prosenttia ja pakettiautoista noin 35 prosenttia. Ladattavien hybridien osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä on täyssähköautoja suurempi vielä lähivuosina. Sähköistyminen etenee nopeimmin vuosina 2025–2030 akkuteknologian kehittyessä ja akkujen valmistuskapasiteetin kasvaessa. Henkilö- ja pakettiautoilla käyttövoimamuutosta kiihdyttää autonvalmistajille asetettu hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite. Kevyet jakelukuorma-autot sähköistyvät hieman hitaammin kuin pakettiautot.

Dieseliin yhdistetty kevyt- ja täyshybriditeknologia vähentää ensi vuosikymmenellä dieselkuorma-autojen päästöjä ja parantaa kaluston energiatehokkuutta. Uusiutuvan dieselin merkitys raskaiden kuorma-autojen päästöjen vähentämisessä on suuri, sillä sähkö yleistyy yli 16 tonnin kokoluokassa lähivuosina hitaasti. Yleistymistä jarruttaa latausinfran puuttumisen lisäksi sähkökuorma-autojen hankintahinta. Maa- ja biokaasu yleistyvät raskaiden yli 16 tonnin kuorma-autojen polttoaineena nopeammin kuin sähkö. Nesteytetty bio- ja maakaasu (LNG) ovat kuorma-autokalustossa potentiaalisia vaihtoehtoja dieselille, sillä nesteytetyllä kaasulla voidaan yhdellä tankkauksella ajaa lähes yhtä pitkään kuin dieselautolla. Nesteytettyä kaasua käyttävän kuorma-auton hintataso on vielä toistaiseksi 20–30 prosenttia tavanomaista korkeampi. Sähkökuorma-autojen hinta on vielä yli kaksinkertainen perinteiseen dieseltekniikkaan verrattuna ja toimintasäteet jäävät dieseliin ja kaasuun verrattuna vaatimattomiksi.

Linja-autoilla vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus ensirekisteröinneistä kasvaa selvästi nopeammin, sillä julkisen sektorin hankinnoissa painotetaan tulevina vuosina ensisijaisesti sähkökäyttöisten bussien hankintaa. Kaupunkiliikenteessä sähköbusseille on toimivia latausratkaisuja ja kaluston käyttö voidaan sovittaa lataustarpeisiin pitkämatkaista liikennettä nopeammin. Uutena ensirekisteröitävistä raskaista linja-autoista jo lähes kolmanneksen arvioidaan vuonna 2025 kulkevan sähköllä.