Blogeja ja kolumneja
Autoverot valtion maksettaviksi?
Varovastikin arvioiden Ruotsin kansantalous hyötyy vuosittain miljardeja euroja siitä, että me Itä-Euroopan maiden kansalaiset karistamme taskuistamme rahaa ruotsalaisten autokauppojen lattioille, kirjoittaa Kauppalehden vieraskolumnissaan Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.
Kun autoilun verotuksen painopiste on autoveron sijaan ajoneuvoverossa, lepää veropohja nykyisten kapeiden hartioiden sijaan leveillä hartioilla. Toisin sanoen, vaikka jonain vuonna ei myytäisi yhtään uutta autoa, saa valtio verotulonsa kolmen miljoonan auton kantaan nojaavasta ajoneuvoverosta. Tähän asti tilanne on ollut se, että autoverotuotto sahaa 1,3 miljardin ja 600 miljoonan euron välillä talouden suhdanteiden heiluttamana. Vuoteen 2030 mennessä autoverotuoton ennustetaan laskevan 300-400 miljoonaan euroon. Historia osoittaa myös sen, että ajoneuvovero on poliittisesti vähiten turbulentti liikenteen verolajeista.
Miksi autoveroa ei sitten voi vain korottaa esimerkiksi keski- ja suuripäästöisiltä autoilta veropohjan sulamisen estämiseksi ja päästöohjauksen kiristämiseksi? Siitä yksinkertaisesti syystä, että tuomioistuinratkaisu pakottaa Suomen verottamaan käytettynä maahantuodun auton sillä verotasolla, joka Suomessa on ollut voimassa auton ensirekisteröintihetkellä. Ratkaisu perustuu EU-oikeuden tulkintaan. Jos siis Suomi päättäisi nyt korottaisi autoveroa, koskisi korotus vain uuden lain voimaantulon jälkeen ensirekisteröitäviä autoja. Valtio siis ohjaisi autoveron korotuksella kansalaiset hankkimaan autot yhä useammin käytettynä ulkomailta; uusista – ja siten keskimäärin vähäpäästöisemmistä – autoista kannettaisiin korkeampi autoveroprosentti, kuin vanhasta, ulkomailta käytettynä hankitusta. Autoveron korotustie on siis kuljettu loppuun – mikäli kansantaloudelliset perusteet ja päästötavoitteet painavat päättäjien vaakakupissa.
Autovero on jo – kolmen eri hallituksen toimien seurauksena – lähellä nollaa kaikilla sähköautoilla. Tämä on ollut oikea ja perusteltu ratkaisu, sillä ladattavat (sähkö)autot ovat jo verottomalta hinnaltaan kalliiden akkujen vuoksi selvästi perinteisiä polttomoottoriautoja arvokkaampia.
Autoveron suhteen on jäljellä vielä yksi merkittävä ongelma: se, että jo keskipäästöisillä – ja verottomalta hinnaltaan edullisillakin – pienillä ja suurilla perheautoilla on edelleen korkea autovero. Se säilyy suhteellisena osuutena auton hinnassa ja arvossa koko auton elinkaaren läpi. Siksi autovero kannustaa kansalaisia korjaamaan ja pitämään kiinni pitkään autoistaan. Niinpä autot saapuvatkin kierrätykseen Suomessa noin 21-vuotiaina eli huomattavasti myöhemmin kuin verrokkimaissamme. Tai toisin ilmaistuna: tänään ostettu uusi auto saapuu Suomessa kierrätykseen keskimäärin vuonna 2041.
Korkea autovero ohjaa lisäksi kansalaisia hakemaan yhä useammin autonsa käytettynä ulkomailta. Se myös estää tehokkaasti käytettyjen autojen viennin ulkomaille, sillä autoveron vientipalautusprosessi on monimutkainen. Autoliike ei voi varmistua etukäteen palautettavasta autoveron määrästä, joten riskiä jäännösarvotappiosta ei kannata ottaa. Lisäksi autojen viennissä sovelletaan samaa epävarmuusvähennystä auton arvonmäärityksessä kuin käytettynä tuotavissa autoissa – ts. palautettavan autoveron määrä jää todellista jäljellä olevan veron määrää alemmaksi.
Autoverottomasta Ruotsista vietiin viime vuonna yli 110 000 käytettyä autoa ulkomaille. Vastaavasti ruotsalaiset hakivat käytettyjä autoja ulkomailta noin 10 000 kappaletta. Varovastikin arvioiden Ruotsin kansantalous hyötyy vuosittain miljardeja euroja siitä, että me Itä-Euroopan maiden kansalaiset karistamme taskuistamme rahaa ruotsalaisten autokauppojen lattioille. Suomeen tuodaan vuosittain noin 50 000 käytettyä autoa ulkomailta ja viedään muutama tuhat romutusikäistä autoa. Suomalaiset kantavatkin ulkomaille vuosittain noin 850 miljoonaa euroa käytettyjen autojen ostoon – ja samalla arvonlisäveromenetykset ovat yli 100 miljoonaa euroa. Vaikka autoveron poisto ei heti pompauttaisi Suomea kaikkien autokuumeisten puolalaisten huulille, voisi ajan myötä Suomesta tulla nettoviejä. Sisämarkkinat toimivat nyt meitä vastaan. Ja se on täysin oma syymme.