Viimeaikaiset Autotuojat ja -teollisuus ry:n lausunnot
AT antaa lausuntoja ajankohtaisista laki- ja säädösvalmisteluista ja tekee esityksiä viranomaisille ja päätöksentekijöille autoja, liikennettä ja liikenneturvallisuutta, liikenteen taloudellista ohjausta, liikenteen ympäristövaikutuksia sekä kuluttajaviestintää ja kuluttajansuojaa koskevissa asioissa. Lausuntoja laaditaan usein yhdessä Autoalan Keskusliiton kanssa, jolloin ne edustavat autoalan elinkeinojärjestöjen yhteistä kantaa.2025
8.4.2025 9.13
Lausunto teollisesta toimintasuunnitelmasta eurooppalaiselle ajoneuvosektorille
Autotuojat ja -teollisuus ry:n lausunto E-kirjeeksi ”Teollinen toimintasuunnitelma eurooppalaiselle ajoneuvosektorille”Autotuojat ja -teollisuus ry pitää Suomen kantaa pääosin hyvänä ja perusteltuna. Erityisesti kiitämme
huomioita siitä, että autokannan nykyistä ripeämpi uusiutuminen alentaisi autoilun ja liikkumisen
kustannuksia, parantaisi liikenneturvallisuutta sekä vähentäisi liikenteen päästöjä.
Autoteollisuuden merkitys Euroopalle
Autoteollisuus ja autojen vienti kattaa koko EU:n tavaraviennin arvosta noin seitsemän prosenttia. EU-alueen teollisista työpaikoista 10 prosenttia on ajoneuvoteollisuudessa ja sen alihankintaketjuissa. Suoria työpaikkoja autojen valmistus tarjoaa yli 2,5 miljoonalle eurooppalaiselle ja alihankinta, autokauppa ja liikenneala mukaan luettuina työpaikkojen määrä nousee 13,6 miljoonaan.
EU:n ajoneuvoviennin arvo on vuosittain lähes 200 miljardia euroa. EU:hun tuodaan ajoneuvoja 90
miljardin euron arvosta. EU:n ajoneuvoteollisuuden kauppatase on siis noin 100 miljardia euroa ylijäämäinen. EU:n säilyminen yhtenä kolmesta suuresta talousalueesta maailmassa nojaa vahvasti autoteollisuuteen ja sen alihankintaketjuihin.
Kysyntää ja tarjontaa vahvistavat toimet tasapainoon
EU:n päästötavoitteet ovat kunnianhimoisia ja kannatettavia. Autoteollisuuden osalta keinot päästövähennyksiin pääsemiksi ovat ensisijaisesta sanktioivia ja ohjaavat sähköautojen tarjonnan lisäämiseen. Autonvalmistajia uhkaa miljardien eurojen sanktiot, jos nämä eivät jo tänä vuonna saavuta EU-markkinoille myymiensä uusien henkilöautojen keskipäästöksi 93,6 g/km. Kannatamme komission esitystä kolmen vuoden joustomahdollisuudesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Jousto on kuitenkin riittämätön, mikäli sähköautokysynnän piristämiseksi ei tehdä koko unionin kattavia yhteisiä toimia. Erityisesti väkirikkaissa ja uusien autojen myyntimäärän kannalta ratkaisevissa maissa sähköautojen kuluttajakysyntä on vielä merkittävästi vaatimattomampaa kuin pienillä pohjoismaisilla markkinoilla.
Haasteena tuotantopainotteisessa ja sanktioihin perustuvassa päästöohjauksessa on se, että eurooppalainen kysyntä ei tällä hetkellä kohdistu riittävissä määrin vähäpäästöisten autojen hankintaan.
EU:n jäsenvaltiot ovat vähentäneet vero- ja hankintakannusteita vähäpäästöisten autojen hankintaan
ja samaan aikaan uhkaava kauppasota ja sen vaikutus siirtää kuluttajien autoinvestointeja tulevaisuuteen. Kärsijänä on erityisesti sähköautojen kysyntä, sillä ne ovat vielä merkittävästi kalliimpia kuin
vastaavan kokoiset polttomoottoriautot. Lisäksi latausverkosto Pohjoismaiden ja Benelux-maiden ulkopuolella on täysin riittämätön. Komission tavoite kolmesta miljoonasta julkisesta latauspisteestä
vuoteen 2030 mennessä ei ole lähimainkaan riittävä sille sähköautojen määrälle, joita komissio edellyttää (sanktiolla ohjaten) autonvalmistajien EU-markkinoille saattavan. Tarvittava määrä olisi 6 miljoonaa julkista latauspistettä vuoteen 2030 mennessä.
Vähäpäästöisempien ja turvallisempien autojen valmistaminen on tärkeä yhteinen tavoite. Ratkaisujen kehittäminen näkyy kuitenkin myös uusien autojen hinnassa. Sähköautojen valmistaminen on
mm. materiaalikustannusten takia selvästi kalliimpaa kuin polttomoottoriautojen valmistus. Yleisesti
erityisesti edullisten autojen hintoja ovat nostaneet esimerkiksi hiukkaspäästöjen tiukentuva lainsäädäntö ja turvallisuusasetuksen vaatima teknologia.
Vähäpäästöisten autojen kysyntää vahvistaisi EU:n yhteinen sähköautojen hankintatuki ja romutuspalkkio. Tärkeintä on varmistaa, että eurooppalainen kuluttaja pysyy mukana sähköistymis- ja päästövaatimuskehityksessä. Vain näin voidaan varmistaa autoteollisuuden ja koko EU:n kilpailukyky kiristyvässä maailmantilanteessa ja toisaalta pitää kiinni kunnianhimoisista päästövähennystavoitteista.
Kilpailukykyinen autoteollisuus EU-alueella on myös edellytys sille, että autonvalmistajillamme on varaa panostaa sähköistymiseen ja autonomisen ajamisen vaatimaan tutkimukseen, tuotekehitykseen
ja innovaatioihin riittävästi ja näin huolehtimaan kilpailukyvystään suhteessa Kiinaan ja muihin maanosiin. Eurooppalainen autoteollisuus on perinteisesti maanosamme suurin TKI-investoija. Vuonna
2023 sen TKI-panostukset olivat 75 miljardia euroa.
Autonvalmistajat ovat tuoneet viime vuosina markkinoille satoja erilaisia täyssähköautomalleja.
Tämä on vaatinut valtavasti tutkimus- ja tuotekehitysresursseja. Samaan aikaan erityisesti Etelä-, Itä- ja Keski-Euroopan maissa sähköautojen luontainen kysyntä kasvaa tavoitteisiin (ja autonvalmistajille
asetettuihin sanktioihin) nähden liian hitaasti. Eurooppa on riippuvainen mm. Kiinan ajovoima-akkuteollisuudesta. Syynä tähän on se, ettei eurooppalainen lainsäätäjä ole ajoissa ottanut strategiakseen
akku- ja puolijohdeteollisuuden omavaraisuutta ja valmistusketjua kaivannaisteollisuudesta valmiisiin
akkuihin.
Suomen olosuhteet huomioitava
Suomen erityisolosuhteet on huomioitava. Maantieteemme vaikuttaa siihen, että sekä henkilöliikenne että erityisesti tavaraliikenne on riippuvainen autoista. Raskaan liikenteen päästöissä on tärkeää huomioida hyötykuorma suhteessa päästöihin, ei pelkästään autokohtaista päästöjä. Nykyinen
tehty työ suomalaisen raskaan kaluston (EHC) huomioimisessa VECTO-päästölaskennassa on ollut hyvin tärkeää, ja laskennan kehitys on kansallisesti erittäin tärkeää myös tulevaisuudessa.
Datan hyödyntäminen
Ajoneuvodata on tärkeä väline liikenteen ja palveluiden kehittämiseen. Ajoneuvojen valmistajat ovat
tehneet valtavia investointeja älykkäämpien ajoneuvojen tuotekehitykseen sekä niiden tuottaman
datan keräämiseen ja tallentamiseen. Tämä vuoksi datan jakamiseen on luotava oikeudenmukaiselle
hinnoittelulle perustuva sääntelykehikko, joka huomioi jo tehdyt investoinnit ja varmistaa, että kehitystyötä ajoneuvojen datakyvykkyyksiin tehdään jatkossakin.
Ajoneuvojen keräämän datan jakamisessa on kiinnitettävä erityistä huomioita tietoturvaan, tietosuojaan, kyberturvallisuuteen sekä liikesalaisuuksien suojaan. Eurooppalaisten kansalaisten, yritysten ja
valtioiden kannalta on merkitystä sillä, miten ja kuka tietoa käyttää. Datan jakamista koskevassa sääntelyssä on tarkkaan harkittava, mitä voidaan tai on velvollisuus jakaa ja minkälaisille toimijoille.
Datan vastaanottajille tulee luoda objektiiviset laatukriteerit, joiden täyttyminen on edellytys oikeudelle datan saamiseen. On tärkeää ymmärtää, että ajoneuvot sisältävät ja keräävät valtavan määrän
erityyppistä dataa. Osa datasta voidaan jakaa erilaisiin kaupallisiin tarkoituksiin em. reunaehdot huomioiden. Osa taas on sellaista, että sitä ei tule jakaa lainkaan valmistajasta ulkopuolisille tahoille, pl.
tarvittaessa viranomaisille.
Akkuarvoketju
Autotuojat ja -teollisuus ry kannattaa eurooppalaisen akkuarvoketjun vahvistamista. Jo nykyisellään
sääntely velvoittaa valmistajia käyttämään tulevina vuosina ja vuosikymmeninä ajovoima-akkujen
valmistuksessa enenevissä määrin neitseellisten materiaalien sijasta kierrätysraaka-aineita, joita saadaan käytöstä poistetuista akuista. Tällaisten velvollisuuksien voidaan odottaa tulevaisuudessa lisääntyvän. Jotta arvokkaat raaka-aineet päätyvät hyödynnettäväksi valmistuksessa, on ensiarvoisen
tärkeää, että kaikki käytöstä poistuvat ajovoima-akut palautuvat niiden tuottajien ylläpitämään järjestelmään ja järjestelmän sisällä oikeita reittejä loppuun saakka. Tämän varmistamiseen tulee kiinnittää huomiota kaikessa teemaan liittyvissä tulevissa sääntelyhankkeissa.
Kunnioittavasti
Tero Kallio, toimitusjohtaja, Autotuojat ja -teollisuus ry