Autokannan uudistaminen

Suomen autokanta on eräs läntisen Euroopan vanhimmista ja sen keski-ikä kohoaa edelleen. Autokannan uusiutumiseen vaikuttaa ensirekisteröitävien uusien autojen määrä ja se, kuinka paljon ja keskimäärin minkä ikäisenä vanhat autot poistuvat autokannasta kierrätykseen.

Päästötavoitteiden saavuttaminen vaatii autokannan uusiutumista

EU velvoittaa, että vuonna vuoteen 2030 mennessä Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolisen sektorin kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosentilla. Myös liikenteen osalta vuoden 2030 kansalliseksi tavoitteeksi on asetettu 50 prosentin vähenemä vuoden 2005 tasoon nähden.

Auto, oli kyseessä sitten henkilöauto, pakettiauto, kuorma-auto tai linja-auto, on välttämätön ja erottamaton osa henkilö- ja tavaraliikennejärjestelmäämme. Siksi joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn edistäminen eivät yksin riitä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen, vaan ne edellyttävät autokannan kierron nopeuttamista. Tavoitteen saavuttamiseksi liikenteeseen tarvitaan uusia, päästöttömiä ja vähäpäästöisiä autoja. Yhtä tärkeää on saada liikenteestä kierrätykseen vanhoja suurempipäästöisiä autoja.

Autoliikenteen päästöt voidaan jaotella polttoaineen palamistuloksena syntyviin hiilidioksidipäästöihin sekä epätäydellisen palamisen tuloksena syntyviin pakokaasupäästöihin kuten häkään (CO), hiilevety-yhdisteisiin (HC), typen oksideihin (NOx) ja hiukkasiin. Euroopassa näitä päästöjä säännellään tyyppihyväksynnän yhteydessä Euro-säännöksillä. Autojen lähipäästöihin liittyvän lainsäädännön vuosia jatkunut kiristyminen on leikannut uusien autojen typen oksidi, hiukkas- ja häkäpäästöt moninkertaisesti pienemmiksi, kuin mitä ne olivat vaikkapa 20 vuotta sitten.

Autokannan uusiutuminen parantaa liikenneturvallisuutta

Autojen turvaominaisuudet ovat kehittyneet merkittävästi 2020-luvulla. EU:n turvallisuusasetus on lisännyt erityisesti jalankulkijoiden liikenneturvallisuutta parantavia turvavarusteita uusille autoille.

Autojen turvallisuus on parantunut kiihtyvällä tahdilla. 1970-luvulla turvavyöt edessä tulivat pakollisiksi ja 1980-luvulla myös takapenkillä. 1990-luvulla alkoivat Euro NCAP kolaritestit. 2000-luvulla lukkiutumattomat ABS-jarrut tulivat pakolliseksi ja ESC-ajonvakautusjärjestelmä 2010-luvulla. 2020-luvulla uudet autot ovat ottaneet turvallisuusloikan, kun EU:n turvallisuusasetuksen myötä pakolliseksi on tullut uusia aktiivisia turvavarusteita.

Autojen turvallisuutta ovat viime vuosina parantaneet automaattinen hätäjarrutus, törmäysenergiaa vaimentavat turvakorirakenteet, jarruassistentti ja jalankulkijoiden turvallisuutta parantavat korin materiaalit ja muodot. Uusissa autossa on usein monia kuljettajaa avustavat sovelluksia, kuten kaistavahti, mukautuva nopeudensäätöjärjestelmä sekä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tunnistusjärjestelmä.