Keskeiset varusteet ja käsitteet

AC-lataus (peruslataus, vaihtovirtalataus) on yleisin ja hitaampi sähköauton lataustapa, joka käyttää tavallista sähköverkkoa. Ajovoima-akun lataus tapahtuu ajoneuvon sisäisen laturin avulla, ja se soveltuu erityisesti kotilataukseen, työpaikoille ja pitkäaikaiseen pysäköintiin.

Tyypillinen latausteho on 2–22 kW (riippuen sisäisen laturin tehosta), ja latausaika vaihtelee ajoneuvon ja laturin mukaan useista tunneista jopa yön yli. AC-lataus on edullinen ja akkuystävällinen tapa ladata sähköautoa säännöllisesti.

Ajonvakautusjärjestelmä eli ajovakauden hallintajärjestelmä korjaa kuljettajan tekemiä ohjausvirheitä ja pitää auton kulkusuunnan haluttuna. Järjestelmä tunnistaa auton nopeuden ja kiihtyvyydet eri suuntiin ja pyrkii korjaamaan auton luistoja esimerkiksi yksittäisten pyörien jarruja ja moottorin tehoa säätämällä.

Ajonvakautusjärjestelmistä käytetään monia erilaisia nimityksiä:

AHS (Active Handling System)
AdvanceTrac
ASC (Automatic Stability Control tai Active Stability Control)
CST (Controllo Stabilita)
DSC (Dynamic Stability Control)
DSTC (Dynamic Stability and Traction Control)
ESC (Electronic Stability Control)
ESP (Electronic Stability Program)
FDR (Fahr Dynamic Regelung)
Stabilitrak
MSP (Maserati Stability Program)
PSM (Porsche Stability Management)
STC (Stability and Traction Control)
VDC (Vehicle Dynamic Control)
VDIM (Vehicle Dynamics Integrated Managements)
VSA (Vehicle Stability Assist)
VSC (Vehicle Skid Control)

Automaattinen hätäjarrutus pyrkii pysäyttämään auton ja estämään onnettomuuden, mikäli järjestelmä havaitsee auton törmäävän väistämättä esteeseen ilman välitöntä reagointia. Hätäjarrutusjärjestelmä voi estää törmäyksen tai lieventää sen seurauksia merkittävästi. Järjestelmä käyttää tutka,- kamera- tai lidar-tunnistimia havaitakseen muita ajoneuvoja, jalankulkijoita ja esteitä.

Uusimmat ja kehittyneimmät järjestelmät on varustettu ns. risteysavustimella, joka tunnistaa poikittaisliikenteen ja pyrkii ennakoimaan mahdolliset törmäystilanteet risteykseen ajettaessa. Osa järjestelmistä havaitsee myös jalankulkijat ja pyöräilijät.

EU:n yleinen turvallisuusasetus (General Safety Regulation, GSR II), joka astui voimaan heinäkuussa 2024, edellyttää, että kaikissa uusissa EU:ssa myytävissä autoissa on AEB-järjestelmä pakollisena varusteena. Tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksia ja parantaa jalankulkijoiden sekä muiden tienkäyttäjien turvallisuutta.

Järjestelmistä käytetään markkinoinnissa esimerkiksi seuraavia nimiä:

AEB (Autonomous Emergency Braking)
Full Auto Brake
Front Assist
Collision Prevention Assist
Pre-Safe Brake
City Safety
City Brake Control
CWAB (Collision Warning with Auto Brake)

Autonominen ajaminen tarkoittaa ajoneuvon kykyä liikkua ja tehdä ajopäätöksiä ilman kuljettajan aktiivista ohjausta. Järjestelmä hyödyntää tunnistimia, kameroita, tutkia, tekoälyä ja karttatietoja ympäristön havainnointiin ja ajamisen hallintaan.

Autonomisen ajamisen tasot määritellään kansainvälisesti SAE-luokituksella (0–5):

Taso 0: Ei automaatiota – kuljettaja hoitaa kaiken.

Taso 1–2: Kuljettajaa avustavat järjestelmät (esim. kaista-avustin, mukautuva vakionopeudensäädin), mutta kuljettaja vastaa ajamisesta.

Taso 3: Järjestelmä voi hoitaa ajamisen tietyissä olosuhteissa – kuljettaja voi irrottaa otteen ohjauspyörästä, mutta on varalla olosuhteiden muutosta tai poikkeustilannetta varten.

Taso 4: Täysin autonominen tietyissä ympäristöissä – ei kuljettajan osallistumista.

Taso 5: Täysin autonominen kaikissa olosuhteissa – autossa ei välttämättä ohjauspyörää tai polkimia

Adaptiiviset ja automaattiset kaukovalot ovat kuljettajaa avustavia järjestelmiä, jotka parantavat näkyvyyttä pimeällä ilman häikäisyä muille tienkäyttäjille.

Automaattiset kaukovalot vaihtavat automaattisesti kauko- ja lähivalojen välillä, kun järjestelmä havaitsee vastaantulevan tai edellä ajavan ajoneuvon. Tämä lisää ajomukavuutta ja turvallisuutta erityisesti maantieajossa.

Adaptiiviset kaukovalot (Adaptive Front-lighting System, AFS) ovat vielä kehittyneempää teknologiaa: ne säätävät valokeilaa dynaamisesti esimerkiksi himmentämällä osia valosta tai suuntaamalla valoa pois muista ajoneuvoista. Näin kuljettaja saa maksimaalisen näkyvyyden ilman, että muut tielläliikkujat häikäistyvät.

Ajoneuvon akustinen varoitusjärjestelmä (Acoustic Vehicle Alerting System, AVAS) on sähkö- ja hybridiajoneuvoihin tarkoitettu turvavaruste, joka tuottaa keinotekoista ääntä ajon aikana alhaisissa nopeuksissa (alle 20 km/h) ja peruutettaessa. Järjestelmän tarkoituksena on varoittaa jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja muita tienkäyttäjiä muuten lähes äänettömästi liikkuvasta ajoneuvosta.

Järjestelmän ääni ei saa olla häiritsevä, mutta sen on oltava riittävän kuuluva varoittamaan ympäristöä ajoneuvon lähestymisestä. Järjestelmän tekniset vaatimukset on harmonisoitu kansainvälisesti UNECE:n puitteissa.

CCS on eurooppalainen latausstandardi, joka mahdollistaa sekä AC- että DC-latauksen yhdellä liittimellä. CCS-liitin perustuu Type 2 -liittimeen, johon on lisätty kaksi suurvirtaista DC-napaa pikalatausta varten. CCS on nykyisin ylivoimaisesti yleisin pikalatausstandardi Euroopassa.

CCS-lataamiseen soveltuva kaapeli löytyy aina kiinteänä latauslaitteesta.

CHAdeMO on japanilainen DC-pikalatausstandardi, jota käytetään pääasiassa vanhemmissa sähköautoissa. CHAdeMO on väistymässä CCS:n tieltä Euroopassa, mutta on edelleen rinnalla käytössä monissa maissa. Lähes kaikki latauspisteet tukevat CCS-latausta, mutta vain osa tarjoaa CHAdeMO-latauksen.

CHAdeMO-lataamiseen soveltuva kaapeli löytyy aina kiinteänä latauslaitteesta.

DC-lataus (pikalataus, suurteholataus, tasavirtalataus) ohittaa ajoneuvon sisäisen latauslaitteen ja syöttää virran suoraan akkuun, mikä mahdollistaa merkittävästi nopeamman latauksen. Se soveltuu erityisesti pitkille ajomatkoille ja nopeisiin lataustarpeisiin. Pikalatausvaihtoehto löytyy kaikista uudemmista täyssähköautoista ja joistakin ladattavista hybridiautoista.

Latausteho vaihtelee automallista ja laturista riippuen noin 50 kW:sta jopa yli 400 kW:n. Keskilatausteho jää kuitenkin yleensä huipputehoa alhaisemmaksi. Latausaika on tyypillisesti noin 10–60 minuuttia.

Talviolosuhteissa on hyvä huomioida, että korkean lataustehon saavuttamiseksi auton ajovoima-akun tulee olla optimaalisessa lämpötilassa. Mikäli latauksen haluaa tehdä mahdollisimman nopeasti, akkua on hyvä esilämmittää (tyypillisesti 30-60 minuuttia) ennen lataustapahtumaa.

EU-kulutus on NEDC tai WLTP-testin avulla mitattu auton standardoitu kulutus. Normaali auton käyttö poikkeaa usein direktiivin mukaisista simuloiduista laboratoriotesteistä, joiden tarkoituksena on tuottaa keskenään vertailukelpoisia mittaustuloksia. Esimerkiksi NEDC-mittauksessa ainoastaan ajoneuvon käytölle testauksen aikana välttämättömät laitteet saavat olla toiminnassa ja ulkoiset olosuhteet on vakioitu. Todellisessa ajotilanteissa auton kulutukseen vaikuttavat huomattavasti esimerkiksi kuljettajan ajotapa, vallitsevat ajo-olosuhteet, auton kuormaus sekä renkaiden kunto ja auton huolto.

Määrittävät autolle hyväksyttävän päästötason EU-alueella. Euro-päästöluokkia on tällä hetkellä 1-7 kevyelle kalustolle ja I-VII raskaalle kalustolle. Päästöluokitukset koskevat säänneltyjä päästöjä, eli hiilivetyjen (HC), hiilimonoksidin (CO), typen oksidien (NOx) sekä hiukkaspäästöjen (PN ja PM) määrää.

Lue lisää Euro-päästöluokituksista täältä.

EVAP-mittauksella tarkoitetaan haihtuvien hiilivetyjen (HC) mittausta. EU:n pakokaasulainsäädännössä haihtumapäästöjen mittausmenetelmä muuttui vuonna 2019. Muutos pidensi haihtumapäästöjen mittausaikaa 48 tuntiin. Haihtumapäästöjen mittausta koskeva Euro 6 -muutoksen standardissa käytetään lyhennettä EVAP. Haihtumapäästöjen mittausvaatimus koskee vain bensiini- ja kaasukäyttöisiä autoja.

Hiilidioksidia syntyy auton polttoaineena toimivien hiilivetyjen (esimerkiksi bensiini, maakaasu, biokaasu, etanoli ja diesel) palamistuotteena. Katso kohta päästöt.

Moottorissa syntyy hiukkaspäästöjä, koska palaminen ei voi koskaan olla täydellistä. Esimerkiksi dieselmoottorissa ja suorasuihkutusta käyttävässä bensiinimoottorissa mikroskooppisen pienet polttoainehiukkaset eivät välttämättä pala täysin, jolloin niistä muodostuu hiukkaspäästöjä. Hiukkaspäästöjä syntyy myös eri ajoneuvojen jarruista ja renkaista. Katso kohta päästöt.

Hiukkassuodatin on pakokaasujen puhdistamiseen tarkoitettu laite, joka kerää ja polttaa terveydelle haitalliset nokihiukkaset. Tämä vähentää pakokaasujen mukana auton päästämien hiukkasten määrän murto-osaan. Suodatin puhdistuu automaattisesti ajon aikana tai huollon yhteydessä regeneroinnin avulla. Regeneroinnin aikana suodattimeen kertynyt noki poltetaan korkeassa lämpötilassa, jolloin suodatin puhdistuu ja sen toimintakyky säilyy.

Huoltokampanjalla tarkoitetaan valmistajan tekemää vapaaehtoista auton huollon yhteydessä suoritettavaa kampanjaa. Huoltokampanjan avulla voidaan esimerkiksi parantaa auton ominaisuuksia tai päivittää ohjelmistoja. Katso myös kohdat takaisinkutsu ja takaisinveto.

Hybridiauto (Hybrid Electric Vehicle, HEV) käyttää useampaa voimanlähdettä auton liikuttamiseen. Hybridiauto on vakiintunut tarkoittamaan polttomoottorin ja sähkömoottorin yhdistelmällä liikkuvaa autoa. Hybridiauto kerää auton jarrutusenergiaa talteen ajovoima-akkuun ja käyttää varastoitua energiaa auton liikuttamiseen. Tämä laskee auton polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä.

Hybridiautoista on olemassa myös ladattavia suuremmalla akkukapasiteetilla varustettuja versioita, joilla on mahdollista ajaa myös pidempiä matkoja pelkästään sähkön avulla.

Hätäjarrutustehostin (Brake Assist, BA tai Emergency Brake Assist, EBA) on ajoneuvon turvavaruste, joka tunnistaa hätäjarrutustilanteen ja lisää automaattisesti jarrutusvoimaa, vaikka kuljettaja ei painaisi jarrupoljinta täysin pohjaan. Järjestelmä auttaa saavuttamaan maksimaalisen jarrutustehon nopeammin, mikä voi lyhentää pysähtymismatkaa merkittävästi.

Hätäjarrutustehostin aktivoituu esimerkiksi silloin, kun kuljettaja painaa jarrua nopeasti mutta ei riittävän voimakkaasti. Järjestelmä täydentää kuljettajan toimintaa ja parantaa ajoneuvon kykyä välttää törmäyksiä erityisesti äkillisissä tilanteissa.

Uusille henkilöautoille 1.9.2019 ja uusille pakettiautoille 1.9.2020 alkaen edellytettävä käytönaikaista vaatimustenmukaisuutta koskeva menettely (In-Service Conformity Test ISC). ISC edellyttää, että autonvalmistaja tekee päästömittauksia myös osalle liikenteessä olleista autoista viiden vuoden tai 100 000 ajokilometrin iässä.

Jarrutusenergian talteenotto (regenerative braking) on tekniikka, jossa ajoneuvon hidastamiseen käytetty energia muunnetaan sähköksi ja varastoidaan ajovoima-akkuun. Sähkömoottori toimii jarrutettaessa generaattorina, mikä vähentää mekaanisen jarrutuksen tarvetta. Tämä parantaa energiatehokkuutta sähkö- ja hybridiajoneuvoissa erityisesti kaupunkiajossa.

Kaistavahti (Lane Departure Warning, LDW) on kuljettajaa avustava järjestelmä, joka varoittaa, jos ajoneuvo alkaa ajautua pois omalta kaistalta ilman vilkun käyttöä. Varoitus voi olla äänimerkki, visuaalinen ilmoitus tai ohjauspyörän värinä. Järjestelmä ei puutu ajamiseen, vaan toimii kuljettajan tukena.

Kaista-avustin (Lane Keeping Assist, LKA) ei ainoastaan varoita, vaan myös ohjaa ajoneuvoa takaisin kaistalle, jos kuljettaja ei reagoi ajoissa. Järjestelmä käyttää kameraa kaistamerkintöjen tunnistamiseen ja voi tehdä pieniä ohjauskorjauksia turvallisuuden parantamiseksi.

Molemmat järjestelmät lisäävät liikenneturvallisuutta erityisesti maantieajossa ja voivat auttaa ehkäisemään yksittäisonnettomuuksia, kuten ajautumista vastaantulevien kaistalle tai ulos tieltä.

Kevythybridi (Mild Hybrid Electric Vehicle, MHEV) on ajoneuvo, jossa sähkömoottori tukee polttomoottoria, mutta ei pysty liikuttamaan ajoneuvoa yksin. Järjestelmä käyttää pientä ajovoima-akkua ja sähkömoottoria esimerkiksi moottorin käynnistämiseen, kiihdytyksen tukemiseen ja jarrutusenergian talteenottoon.

Kevythybridijärjestelmä parantaa auton polttoainetehokkuutta ja vähentää päästöjä, mutta ei tarjoa täyssähköistä ajotilaa kuten ladattavat hybridit tai sähköautot. Järjestelmä toimii taustalla automaattisesti eikä vaadi kuljettajalta erityisiä toimenpiteitä. Se ei kuitenkaan tarjoa täyssähköistä ajotilaa kuten ladattavat hybridiautot.

Ladattava hybridiauto (Plug-in Hybrid Electric Vehicle, PHEV) yhdistää sähkömoottorin ja polttomoottorin kuten hybridiauto. Sen ajovoima-akku voidaan kuitenkin ladata ulkoisesta virtalähteestä, kuten kotilaturista tai julkisesta latauspisteestä. Ladattava hybridiauto voi kulkea pelkästään sähköllä kymmeniä tai jopa yli sata kilometriä. Tämän jälkeen auton polttomoottori käynnistyy ja ajamista voi jatkaa kuten tavallisella polttomoottoriautolla.

Sähköajotila vähentää päästöjä ja polttoaineenkulutusta erityisesti kaupunkiajossa ja lyhyemmillä ajomatkoilla. Kun akku tyhjenee, ajoneuvo toimii kuin tavallinen hybridi, hyödyntäen polttomoottoria ja jarrutusenergian talteenottoa akun lataamiseen.

Ladattavat hybridit tarjoavat joustavuutta ja soveltuvat hyvin kuljettajille, jotka ajavat sekä lyhyitä että pidempiä matkoja.

Lukkiutumattomat jarrut (Anti-lock Braking System, ABS) estävät pyörien lukkiutumisen voimakkaassa jarrutuksessa. Järjestelmä säätää jarrupainetta automaattisesti ja nopeasti, jolloin auton renkaat pysyvät pyörimässä ja ajoneuvo säilyttää ohjattavuutensa.

Lukkiutumattomat jarrut parantavat ajoturvallisuutta erityisesti liukkailla tai epätasaisilla tienpinnoilla, ja se auttaa kuljettajaa välttämään esteitä jarrutuksen aikana. Järjestelmä toimii tunnistamalla pyörien pyörimisnopeuden antureilla ja säätämällä jarrupainetta sen mukaan.

Lukkiutumattomat jarrut ovat olleet pakolliset uusissa henkilöautoissa vuodesta 2004 alkaen. Järjestelmä toimii usein yhdessä muiden järjestelmien, kuten luistoneston ja ajonvakautuksen kanssa.

Mukautuva vakionopeudensäädin (Adaptive Cruise Control, ACC) pitää yllä halutun matkanopeuden ja säilyttää kuljettajan haluaman etäisyyden edellä ajavaan ajoneuvoon. Järjestelmä hidastaa auton nopeutta edessä olevien ajoneuvojen tullessa lähemmäksi säilyttäen tarvittavan turvavälin. Järjestelmä voi toimia yhdessä muiden järjestelmien, kuten kaista-avustimen ja automaattisen hätäjarrutuksen kanssa. Kehittyneemmissä versioissa järjestelmä voi pysäyttää ajoneuvon kokonaan ja jatkaa liikkeelle automaattisesti.

Järjestelmän etuina ovat turvallisuuden ja ajomukavuuden paraneminen erityisesti pidemmillä ajomatkoilla, jolloin kuljettaja voi keskittyä paremmin tietapahtumiin.

Järjestelmä käyttää esimerkiksi tutka- tai kameratunnistimia mittaamaan etäisyyttä.

Tarkasti määritelty direktiivin mukainen laboratoriossa suoritettava testisykli, jota on käytetty henkilöautojen päästö- ja kulutustason mittaukseen vuoden 2018 syyskuuhun asti ja pakettiautojen mittaukseen syyskuuhun 2019 asti. Nimestään huolimatta testisykli ei ole enää uusi, vaan se on korvattu WLTP-syklillä.

OBFCM-vaatimus (On-Board Fuel and energy Consumption Monitoring) astuu henkilöautoille voimaan vuoden 2020 alussa uusille ajoneuvotyypeille ja vuoden 2021 alussa ensirekisteröinneille. FCM-vaatimus edellyttää, että autossa on polttoaineenkulutusta ja energiankulutustietoja mittaava ja tallentava OBFCM-järjestelmä.

Vaatimus koskee ainoastaan nestemäisellä polttoaineella kulkevia autoja (bensiini, diesel/biodiesel, uusiutuva diesel). Järjestelmän antamat arvot saavat poiketa enimmillään 5 prosenttia polttoaineen hiilisisällön mukaan lasketusta arvosta. OBFCM-järjestelmä tallentaa energiankulutustietoja ajoneuvossa jo olevia laitteistojen, kuten moottorinohjausyksikön (ECU) tuottamilla tiedoilla. Tietoja luetaan auton huollon ja katsastuksen yhteydessä anonyymisti.

OTA- tai etäpäivitykset (Over-the-Air updates) tarkoittavat ajoneuvon ohjelmistojen etäpäivitystä langattoman yhteyden kautta. Valmistaja voi päivittää esimerkiksi tietoviihdejärjestelmän, karttapohjan, turvatoimintoja tai ajoneuvon hallintajärjestelmiä ilman erillistä huoltokäyntiä. OTA-päivitykset parantavat ajoneuvon toiminnallisuutta, turvallisuutta ja käyttökokemusta ajan myötä.

Pysäköintiavustin on kuljettajaa avustava järjestelmä, joka helpottaa ajoneuvon pysäköimistä ahtaissa tiloissa. Järjestelmä voi käyttää tunnistimina tutkia, kameroita, ultraäänitutkia ja automatiikkaa, jotka yhdessä tunnistavat esteet ja ohjaavat kuljettajaa pysäköinnin aikana.

Yksinkertaisimmissa versioissa järjestelmä antaa äänimerkkejä tai visuaalisia varoituksia lähestyvistä esteistä. Kehittyneemmissä malleissa pysäköintiavustin voi ohjata ajoneuvon automaattisesti tasku- tai rinnakkaispysäköintiin, jolloin kuljettajan tarvitsee vain hallita jarrua ja vaihteita – tai ei mitään, jos järjestelmä on täysin automaattinen.

Pysäköintiavustin lisää turvallisuutta ja mukavuutta erityisesti kaupunkiajossa ja ahtaissa pysäköintitiloissa.

Pakokaasupäästöt koostuvat polttoaineen palamistuloksena syntyvistä hiilidioksidipäästöt ja epätäydellisen palamisen seurauksena muodostuvista yhdisteistä, joiden enimmäismäärälle on laissa yläraja (ns. säännellyt päästöt).

Hiilidioksidipäästöjen määrä on suoraan verrannollinen auton polttoaineenkulutukseen ja polttoaineen hiilisisältöön. Säännellyt päästöt ovat häkä- (CO), hiilivety- (HC), typen oksidi- (NOx), ja hiukkaspäästöjä (PM, PN).

Euroopassa pakokaasupäästöjen enimmäismäärää säännellään ns. Euro-päästöluokituksella. Mitä alemmaksi säänneltyjä päästöjä pyritään laskemaan, sitä vaikeampaa on samanaikaisesti vähentää polttoaineenkulutuksesta suoraan riippuvia hiilidioksidipäästöjä. Jotta saadaan säännellyt päästöt mahdollisimman alas, ei moottoria voida käyttää optimitehoalueella, mikä johtaa usein hiilidioksidipäästöjen kasvuun. Haasteista huolimatta teknologia molempien päästölajien vähentämiseksi on viime vuosina kehittynyt nopeasti.

Lue lisää Euro-päästöluokituksesta

RDE-testauksella mitataan ajoneuvon päästöjä todellisissa ajo-olosuhteissa tieliikenteessä, toisin kuin laboratorio-olosuhteissa tehtävässä WLTP-testissä. Testi otettiin käyttöön EU:ssa vaiheittain vuodesta 2017 alkaen täydentämään virallista päästömittausta ja varmistamaan, että ajoneuvot täyttävät päästörajat myös käytännön ajossa.

Mittaus tehdään ajossa siirrettävillä päästömittauslaitteilla (Portable Emissions Measurement Systems, PEMS), joilla mitataan typen oksidien ja hiukkaspäästöjen määrää pakokaasuissa. RDE-mittauksen raja-arvoina sovelletaan vallitsevan Euro 6 -päästöstandardin mukaisia arvoja, joihin sovelletaan korjauskerrointa, joka sallii käytännön ajon vaihtelevissa olosuhteissa pieniä joustoja laboratoriomittaukseen verrattuna.

Lisätietoja RDE-mittauksesta Autoalan tiedotuskeskuksen sivuilta.

Rengaspaineen valvontajärjestelmä (Tyre Pressure Monitoring System, TPMS) seuraa ajoneuvon renkaiden ilmanpainetta ja varoittaa kuljettajaa, jos paine laskee liian alhaiseksi. Järjestelmä parantaa turvallisuutta, vähentää polttoaineenkulutusta ja pidentää renkaiden käyttöikää.

TPMS voi olla joko suora, jolloin jokaisessa renkaassa on paineanturi, tai epäsuora, jolloin järjestelmä arvioi painetta renkaiden pyörimisnopeuden perusteella. Varoitus annetaan yleensä mittaristossa näkyvällä merkillä tai viestillä.

Rengaspaineiden valvontajärjestelmä tuli pakolliseksi uusissa autoissa vaiheittain eri ajoneuvoluokkiin vuodesta 2014 (henkilöautot) ja 2024 (pakettiautot, kuorma-autot, linja-autot)

Sähköauto (Battery Electric Vehicle, BEV) käyttää nimensä mukaisesti sähköenergiaa auton voimanlähteenä. Sähköenergia on varastoituna autossa olevaan ajovoima-akkuun. Energiatehokas sähköauto tuottaa paikallispäästöjä ainoastaan renkaiden ja jarrujen pienhiukkaspäästöjen muodossa. Sähköauton hiilidioksidipäästöt riippuvat voimakkaasti valitusta sähköntuotantotavasta – vaihteluväli on ydinvoiman muutamasta grammasta hiilivoiman noin 150 grammaan kilometrille.

Toisinaan sähköautolla tarkoitetaan kaikkia autoja, joilla voi ajaa pelkästään sähköllä. Tällöin myös ladattavat hybridiautot lasketaan sähköautoiksi.

Takaisinkutsu on ajoneuvon valmistajan toteuttama toimenpide, jossa tietty malli tai erä autoja kutsutaan huoltoon korjaamaan turvallisuuteen, ympäristöön tai tekniseen toimivuuteen liittyvä vika. Suomessa takaisinkutsukampanjoiden toteutumisesta huolehtii liikenteen turvallisuusvirasto Traficom. Katso myös huoltokampanja ja takaisinveto.

Lisätietoa käynnissä olevista takaisinkutsukampanjoista löydät Traficomin sivuilta.

Takaisinvetoja ei ole käytännössä olemassa autoteollisuudessa. Termillä viitataan tilanteeseen, jossa tuote vedetään takaisin markkinoilta siinä huomattavan ilmenneen vian tai haitan vuoksi. Näin voidaan toimia esimerkiksi elintarviketeollisuudessa tai leluteollisuudessa. Katso myös huoltokampanja ja takaisinkutsu.

Auton tietoviihdejärjestelmä yhdistää ajoneuvon viihde-, informaatio- ja käyttötoiminnot yhdeksi käyttöliittymäksi. Se voi sisältää esimerkiksi navigoinnin, mediasoittimen, puhelinyhteydet, ajoneuvon asetukset, ääni- ja kosketusohjauksen sekä älypuhelinintegraation (kuten Apple CarPlay ja Android Auto).

Järjestelmä toimii usein keskikonsolin näytön kautta ja voi olla yhdistetty digitaaliseen mittaristoon. Infotainment parantaa ajomukavuutta ja tarjoaa kuljettajalle ja matkustajille helpon pääsyn tärkeisiin toimintoihin yhdestä paikasta.

Turvatyynyt ovat ajoneuvon passiivisia turvavarusteita, jotka laukeavat kovassa törmäyksessä suojaamaan matkustajia iskuilta. Ne täyttyvät silmänräpäyksessä kaasulla ja muodostavat joustavan esteen kuljettajan ja matkustajien sekä ajoneuvon rakenteiden väliin.

Turvatyynyjä on useita eri tyyppejä, kuten:

• Etuturvatyynyt (kuljettajalle ja etumatkustajalle)
• Sivuturvatyynyt (suojaavat kylkitörmäyksissä)
• Verhoturvatyynyt (suojaavat pään aluetta)
• Polviturvatyynyt (lisäsuoja kuljettajalle)

Turvatyynyt toimivat yhdessä turvavöiden kanssa ja aktivoituvat törmäyksen voimakkuuden, suunnan ja nopeuden perusteella. Ne ovat olennainen osa nykyaikaista ajoneuvoturvallisuutta.

Type 2 on sähkö- ja hybridiauton peruslataukseen eli vaihtovirtalataukseen (AC) Euroopassa tarkoitettu liitinstandardi. Se tukee autosta riippuen 1-3 vaiheista latausta ja tyypillinen latausteho on 2–22 kW (riippuen auton sisäisen laturin tehosta). Type 2 -liitin ja kaapeli on tyypillisesti käytössä esimerkiksi kotona ja työpaikalla tapahtuvassa latauksessa.

Latauslaitteesta riippuen autoon voi tarvita oman kaapelin lataamista varten tai se voi olla kiinteästi latauslaitteessa. Type 2 -liitin on ajoneuvossa osana CCS-liitintä.

Typen oksideja (Nitrous Oxides, NOx) syntyy korkeassa lämpötilassa, jolloin ilmassa oleva typpi ja happi reagoivat keskenään. Moottorin tehokkuuden ja hyötysuhteen parantuessa moottorin tuottamien typen oksidien määrä tyypillisesti kasvaa. Typen oksideja voidaan poistaa pakokaasuista tehokkaasti esimerkiksi kolmitoimikatalysaattorin, SCR-järjestelmän ja NOx-loukun avulla.

Katso kohta päästöt.

Vetyauto (Fuel Cell Electric Vehicle, FCEV) käyttää sähkömoottoreita auton liikuttamiseksi, mutta sen pääasiallisena energiavarastona toimii sähköauton ajovoima-akun sijaan vety. Auton voimalinja vastaa siis pääosin sähköauton voimalinjaa. Vedyn sisältämä energia muutetaan sähköksi polttokennon avulla, jolloin vedyn palamistuotteena syntyy ainoastaan vettä.

Tarkasti määritelty laboratoriossa suoritettava testisykli, joka kuvaa aiempaa NEDC-sykliä tarkemmin käytännön ajossa syntyviä kuormituksia. WLTP-testiä käytetään vuodeta 2017 alkaen uusien autojen tyyppihyväksynnässä päästö- ja kulutustason mittaukseen. WLTP-syklin käyttöönotto nostaa autojen mitattuja kulutuslukemia ja hiilidioksidipäästöarvoja keskimäärin 20-30 prosenttia verrattuna aiempaan NEDC-sykliin.

Älykäs nopeusavustin (Intelligent Speed Assistance, ISA) on kuljettajaa avustava järjestelmä, joka tunnistaa voimassa olevan nopeusrajoituksen ja auttaa kuljettajaa noudattamaan sitä. Järjestelmä käyttää kameratekniikkaa ja karttatietoja nopeusrajoituksen tunnistamiseen.

Älykäs nopeusavustin parantaa liikenneturvallisuutta ja tukee nopeusrajoitusten noudattamista erityisesti vaihtelevissa tieympäristöissä. Järjestelmän tulee olla aina oletuksena päällä kun auto käynnistetään.