luminen ka edesta

Ympäristö

Autojen ympäristövaikutuksia, lähinnä pakokaasupäästöjä ja melua, on systemaattisemmin pyritty vähentämään 1970-luvulta alkaen. Autojen pakokaasupäästöt ovatkin vuosikymmenien aikana vähentyneet mm. katalysaattoreiden myötä merkittävästi.

Tieliikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen ja öljyriippuvuuden vähentämistä edelleen. Tämä edellyttää autojen energiantarpeen pienentämistä nykyisestään ja siirtymistä vähähiilisiin tai hiilineutraaleihin energiamuotoihin.

Uusilla käyttövoimatekniikoilla on mahdollista saavuttaa merkittävästi nykyisiä polttomoottoreita pienemmät päästöt. Dieselhybridien päästöt ovat noin 30 %, ladattavien hybridien päästöt noin 30 - 90 % ja täyssähköautojen päästöt noin 60 - 90 % nykyisiä polttomoottoreita pienempiä riippuen siitä, miten energianlähteenä käytetty sähkö on tuotettu. Myös polttomoottori kehittyy jatkuvasti ja säilyttää asemansa merkittävänä voimanlähteenä vielä vuosikymmeniä. Polttomoottorin päästöjen odotetaan vähenevän 2020 mennessä noin 20 %.

Uusilla jäte- ja puupohjaisilla polttoaineilla voidaan saavuttaa noin 20 – 50 % päästövähennys nykyisiin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Tulevaisuudessa vedystä kaavaillaan merkittävää polttoainetta sekä sähkö- että polttomoottoriautoille. Vedyllä olisi mahdollista saavuttaa jopa 80 – 99 % pienemmät päästöt nykyisiin polttomoottoreihin verrattuna. Päästösäästö on toki riippuvainen siitä, mitä energiaa vedyn tuottamiseen käytetään (uusiutuva, ydinvoima, fossiilinen energia)

Auton valmistuksesta aiheutuvat päästöt ovat vain murto-osa sen käytöstä syntyvään päästökuormitukseen verrattuna. Esimerkiksi noin 8 litraa sadalla kilometrillä kuluttava alemman keskiluokan auto kuluttaa 150 000 km käytön aikana noin 90 % kokonaisenergian tarpeestaan. Tämän saman auton valmistukseen ja raaka-aineisiin kuluu vain noin 10 % tästä kokonaisenergiasta. Vaihdettaessa auto uuteen, entistä vähäpäästöisempään, ovat ympäristöhyödyt saavutettavissa jo varsin lyhyen käytön jälkeen. Jos päästöt laskevat merkittävästi, vaihto uudempaan on ympäristön kannalta perusteltua jo muutaman vuoden käytön jälkeen.

Tuottajavastuulainsäädännön mukaisesti ajoneuvojen tuottajalla (valmistaja tai maahantuoja) on velvollisuus hoitaa markkinoille saattamiensa autojen kierrätys auton elinkaaren jälkeen. Kaikki suomalaiset uusien autojen maahantuojat ovat hoitaneet kierrätysvelvollisuutensa Suomen Autokierrätys Oy:n kautta.

Suomen Autokierrätys Oy on tuottajayhteisö, joka koordinoi romuautojen vastaanoton, käsittelyn ja kierrätyksen EU:n romuajoneuvodirektiivissä määriteltyjen vaatimusten mukaisesti.

Kierrätysjärjestelmän rungon muodostavat vastaanotto, rekisteristä poisto, esikäsittely ja murskaus.

  • Vastaanottopisteessä auton asiapaperit sekä rekisteröinti- ja tunnistetiedot tarkastetaan.
  • Esikäsittelyssä romuauto kuivataan, eli siitä poistetaan nesteet. Lisäksi autosta poistetaan mm. renkaat, akku ja katalysaattori. Räjähdysvaaralliset osat kuten turvatyynyt poistetaan tai tehdään muulla tavoin vaarattomiksi.
  • Lopulta autot murskataan suurissa murskaimissa muun metalliromun kanssa. Murskauksen jälkeen seuraavat erotteluprosessit, joissa hyötykäytettävät metallit saadaan lähes täydellisesti hyötykäyttöön. Kierrätysmetalleista valmistetaan uusia tuotteita mm. autoteollisuuden tarpeisiin.

Autojen kierrätys on kuluttajalle helppoa. Kuluttaja voi viedä romuauton veloituksetta mihin tahansa Suomen Autokierrätys Oy:n virallisista vastaanottopisteistä. Näitä pisteitä on 251 kappaletta eri puolilla Suomea. Ajoneuvolle voi tilata myös maksuttoman noudon.

Lisätietoja ja tarkempi kuvaus kierrätysprosesseista löytyy Suomen Autokierrätys Oy:n nettisivulta: www.autokierratys.fi.

 


Ympäristövastuullinen autoala -esite valmis

Autoalan Tiedotuskeskus teetti Henry Fordin säätiön tuella rahoitetun projektin puitteissa pro gradu-työn ”Autojen ympäristövaikutuksiin liittyvä keskustelu autoalan viestinnässä ja sanomalehdissä vuosina 1990 – 2013” (Noora Lähde) ja Metropolian opiskelijoiden KIT-hankkeen "Auton elinkaarivertailu". Lisäksi esitteen lähteinä on käytetty mm. GDP Global 500 Climate Change 2013-raporttia, Autoalan Tiedotuskeskusta ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafia.

Esite löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.esitteemme.fi/aut/WebView/

ympäristövastuullinen autoala

Tulosta sivu

SYKE, SLL ja Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti:

Tieverkosto vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen

Tieverkostolla on sekä haitallisia että myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Tiet pirstovat elinalueita ja toimivat leviämisesteinä, liikenne tappaa tietä ylittäviä eläimiä ja liikenteen päästöt muuttavat ympäristöä. Toisaalta pientareet voivat muodostaa leviämiskäytäviä ja tarjota korvaavia elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille.

Tienpientareet muodostavat merkittävän osan suomalaista luontoa. Suomessa on n. 78 000 kilometriä yleisiä teitä, joiden pientareita niitetään liikenneturvallisuuden takia. Niitettyjen tienvarsiympäristöjen pinta-ala on arvioitu 140 000 hehtaariksi. Tämä ylittää viisinkertaisesti niitto- ja laiduntalouden luomien avointen ympäristötyyppien pinta-alan.

Vuosikymmeniä jatkuneen säännöllisen niittämisen ansiosta tienvarret ovat parhaimmillaan kehittyneet näyttäviksi ja monimuotoisiksi elinympäristöiksi, joilla menestyvät monet viime vuosikymmeninä taantuneet niittykasvit. Niittyjen vähenemisen seurauksena pientareiden merkitys niittylajistolle kasvaa.


SYKE, SLL ja Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutti:

Maanteiden pientareiden luontoystävällinen niittäminen auttaa uhanalaisia lajeja ja säästää kustannuksia

Niittokertojen vähentäminen yhteen kertaan kesässä edesauttaisi ratkaisevasti tienpientareiden monimuotoisen elämän säilymistä. Mahdollinen alkukesän niitto tulisi rajoittaa vain pientareen tienpuoleiseen osaan, esimerkiksi yhden niittokoneen terän leveyteen. Se yleensä riittää pitämään tien reunan riittävän avoimena liikenneturvallisuuden vaarantumatta.

Niittykasvien kannalta paras pientareiden niittoaika on siementen kypsyttyä heinä–elokuun vaihteessa. Hyönteisten toukka- ja aikuisvaiheiden ravinnonsaannin turvaamiseksi on kuitenkin perusteltua siirtää niitto elokuun lopulle.

Lue lisää aiheesta:


Autotuojat ja-teollisuus ry • Ateneuminkuja 2 C, 10. krs • 00100 Helsinki
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä