tankkaus2

Polttoaineet

Bensiini ja dieselöljy

Tieliikenteen voimanlähteinä käytetään miltei yksinomaan polttomoottoreita, jotka voivat olla joko otto- tai dieselmoottoreita. Ottomoottorin yleisin polttoaine on bensiini, joskin myös kaasukäyttöisiä on jonkin verran. Dieselmoottori käy dieselöljyllä. Työnjako näiden moottorityyppien kesken on muodostunut sellaiseksi, että dieselmoottori on valta-asemassa kuorma- ja linja-autoissa sekä hyvin yleinen myös pakettiautoissa. Ottomoottori on ollut Suomen henkilöhenkilöautojen suosituin voimanlähde. Vuonna 2008 uusien henkilöautojen markkinat jakautuivat likimain tasan otto- ja dieselmoottoreiden kesken. Sen jälkeen on dieselkäyttöisten henkilöautojen osuus lähestynyt 40 %:a.

Otto- ja dieselmoottoreiden työnjaon perinteisinä perusteina voidaan nähdä dieselmoottoreilla saavutettu parempi energiatehokkuus ja toisaalta ottomoottoreiden edullisempi valmistuskustannus ja suurempi maksimiteho. Molemmat moottorityypit ovat kuitenkin voimakkaasti kehittymässä; dieselmoottoreiden tehot ovat lisääntyneet ja käyttöominaisuudet parantuneet. Uusi trendi erityisesti ottomoottoreissa on iskutilavuuksien pienentyminen, jolloin tarvittava teho aikaansaadaan ahtamalla. Molempien moottorityyppien energiatalous on parantunut.

Polttoaineet moottoriteknologian edellytyksenä

Polttoaineiden ja moottoreiden kehityksellä on vahva vuorovaikutus. Keskeisenä vaatimuksena ovat hyvät käyttöominaisuudet; polttoaineiden on sovelluttava käytössä oleviin moottoreihin. Moottoreiden kehitys kohti päästöjen vähentämistä on edellyttänyt myös polttoaineiden kehitystä. Lyijyn poistaminen bensiinistä 1980-luvulla kolmitoimikatalysaattoreiden käytön edellytyksenä on esimerkki tästä synergiasta. Myöhemmin mm. rikki on käytännössä poistettu sekä bensiinistä että dieselöljystä. Seurauksena on ollut välittömän pakokaasujen laadun paranemisen ohella mm. mahdollisuus ottaa suorasuihkutustekniikka käyttöön ottomoottoreissa. Polttoaineiden ja moottoreiden vuorovaikutteisen kehityksen ympäristöhaittojen vähentämiseksi odotetaan edelleen jatkuvan.

lyijypäästöt 
Kuva: Suomen tieliikenteen lyijypäästöt 1980 - ennuste 2025


Uuden sukupolven polttoaineet

Liikennepolttoaineiden valmistus raakaöljystä tai muista raaka-aineista vaatii energiaa ja aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Valmistuksen ohella polttoaineiden elinkaariin liittyy kuljetuksia, jotka myös aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä. Valmistuksen ja kuljetusten osuus hiilidioksidipäästöistä on kuitenkin vähäinen verrattuna polttoaineiden käyttöön.

Polttoaineen koostumuksen muuttaminen on merkittävä mahdollisuus tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Fossiilisten polttoaineiden tuottamaa hiilidioksidimäärää voidaan vähentää siirtymällä enemmän vetyä sisältäviin polttoaineisiin, kuten neste- ja maakaasuun. Biokaasu vastaa tässä suhteessa maakaasua, mutta on alkuperältään uusiutuva. Suuremmat saavutukset tässä suhteessa ovat mahdollisia, jos polttoaine tai osa siitä korvataan uusiutuvasta energialähteestä valmistetulla. Bensiinin kohdalla keskeinen tässä kysymykseen tuleva uusiutuva energia on etanoli ja dieselöljyn kohdalla biodiesel. Erityisesti Suomessa jo nyt markkinoilla oleva RE85 -etanoli on oivallinen innovaatio, sillä se valmistetaan 100 % kotimaisesta jätteestä. Se on siis erittäin vähäpäästöinen polttoaine, joka kestää lähemmän tarkastelun myös eettisestä näkökulmasta. 

Uusiutuvat energianlähteet voivat hiilidioksidipäästöjen vähentäjänä olla eriarvoisia riippuen niiden raaka-ainelähteistä ja tuotantotavoista. Esimerkiksi raaka-aineena käytettävien kasvien viljelystä saattaa aiheutua merkittävä osa siitä hiilidioksidipäästöstä, jonka tuotteen käyttö säästää. Kasvihuoneilmiön kannalta erityisen edullisia ovat jätteistä valmistetut tuotteet. Näiden kohdalla voidaan välttää jätteen vaihtoehtoiseen käsittelyyn liittyviä metaanipäästöjä.

Uusiutuvaa energiaa tulee tieliikenteen polttoaineissa yhteensä olla 6 prosenttia vuosina 2011—2014. Sen jälkeen jakeluvelvoite nousee vuosittain tasaisesti ja on 20 prosenttia vuodesta 2020 alkaen. Tavanomaisessa bensiinissä saa olla enintään 10 % etanolia, mutta markkinoilla on myös 85 % etanoliseos (E85), jota voidaan käyttää sellaista varten erityisesti varustetuissa autoissa. Nämä autot sopeutuvat automaattisesti kaikkiin alle 85 % etanoliseoksiin (flexifuel). Biokaasua voidaan käyttää maakaasukäyttöisissä autoissa. Tällöin mukana on useimmiten myös bensiinin käyttömahdollisuus (bi-fuel). Biodieseliä on voidaan tehdä yksinkertaisilla prosesseilla kasviöljyistä (esim. rypsimetyyliesteri RME). Näillä tuotteilla on 7 % sekoitussuhderajoitus. Uudemmilla prosesseilla voidaan melko laajasta raaka-ainevalikoimasta valmistaa teknisesti raakaöljypohjaisen dieselöljyn tasolle yltävää tai sen ylittävää ns. toisen sukupolven biodieseliä, jolla ei ole sekoitussuhderajoitusta (esim. NexBTL).

 

eri polttoaineiden tuotanto ja käyttöketjujen kokonaisenergiankulutus
Kuva: Eri polttoaineiden tuotanto- ja käyttöketjujen kokonaisenergiankulutus ja kasvihuonepäästöt.

 

Lähde: Liikenteen biopolttoainetyöryhmä

E10 soveltuu lähes kaikkiin autoihin

Suomi kasvattaa biopolttoaineiden osuutta tieliikenteessä EU:n päätösten mukaisesti osana ilmastonmuutoksen torjuntaa. Vuoden 2011 alussa bensiinin peruslaaduksi tuli enintään kymmenen prosenttia etanolia sisältävä E10 -bensiini.

E10 ei kuitenkaan sovellu ihan kaikkiin bensiiniautoihin. Mitä uudempi auto, sitä todennäköisemmin E10 soveltuu siihen. E10 soveltuu vuodesta 2012 alkaen ainakin lähes kaikkiin uusiin Suomen markkinoilla oleviin uusiin henkilöautomalleihin edellytyksellä, että tämän bensiinin oktaaniluku (95 okt. 95E10 bensiinissä) on riittävä. Tilanteen voi tarkistaa suoraan www.e10.fi –internetsivuilta.

Lisätietoja:

www.e10bensiini.fi

Biopolttoaineet ja muut vaihtoehtoiset polttoaineet tieliikenteessä

Öljy- ja biopolttoaineala ry


Tulosta sivu
Autotuojat ja-teollisuus ry • Ateneuminkuja 2 C, 10. krs • 00100 Helsinki
Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä